KHO:2008:41

Räjäytystyö - Panostaja - Pätevyyskirja - Peruuttaminen - Sopivuus - Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen - Sääntelyn yleisluonteisuus - Rangaistus - Käräjäoikeuden tuomio

Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto oli peruuttanut A:lle myönnetyn ylipanostajan pätevyyskirjan kuuden kuukauden ajaksi, kun Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut A:n kahdesta työturvallisuusrikoksesta sakkorangaistukseen. Työsuojelutoimisto oli katsonut, ettei A enää täyttänyt panostajalain ja panostajien pätevyyskirjoista annetun valtioneuvoston asetuksen edellytyksiä. Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja työsuojelutoimiston päätökset. Panostajalaissa ja panostajien pätevyyskirjoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa ei ollut tarkemmin säädetty niistä edellytyksistä, joiden perusteella henkilön sopivuus panostajan tehtävään oli harkittava. Pätevyyskirjan peruuttamista oli perusteltu viitaten yksinomaan käräjäoikeuden tuomioon. Kun otettiin huomioon selvitys A:n työhistoriasta panostajana sekä A:n mahdollisuudet harjoittaa ammattiaan, ja toisaalta se, että panostajan pätevyyskirjan peruuttamisen edellytyksistä oli säädetty vain hyvin yleisellä sopivuutta koskevalla toteamuksella, pätevyyskirjaa ei näissä oloissa voitu puheena olevien säädösten nojalla peruuttaa. Äänestys 4-1.

Suomen perustuslaki 18 § 1 momentti
Panostajalaki 2 § 1 momentti
Panostajien pätevyyskirjoista annettu valtioneuvoston asetus 7 § 4 kohta

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 31.10.2007 nro 07/0634/2

Asian aikaisempi käsittely

Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on 31.8.2006 tekemällään päätöksellä peruuttanut A.lle 2.3.1998 myönnetyn ylipanostajan pätevyyskirjan kuuden kuukauden ajaksi siitä, kun päätös on saanut lainvoiman.

Työsuojelupiirin päätöksen perustelujen mukaan työsuojelupiirin työsuojelutoimistoon on 13.7.2006 saapunut tiedoksi Helsingin käräjäoikeuden päätös numero 06/4605, jonka mukaan A:n syyksi on luettu kaksi työturvallisuusrikosta 25.2.2004 ja 26.2.2004. Työsuojelutoimisto on katsonut, ettei A täytä enää panostajalain ja panostajien pätevyyskirjoista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n 1 momentin 4 kohdan edellytyksiä.

A on valittanut työsuojelupiirin päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että työsuojelupiirin päätös kumotaan. Kysymys valvonnan osalta on ollut tulkinnanvaraisesta asiasta. A:n menettelyssä tai hänen ominaisuuksissaan ei ole mitään sellaista, minkä perusteella voitaisiin todeta, ettei hän ole panostajan tehtävään sopiva. A:n ominaisuuksia on arvioitava laajemmin kuin yksittäisen vahinkotapahtuman perusteella. A on ollut ja on muilta ominaisuuksiltaan panostajan tehtävään sopiva. Tämän seikan osoittaa selkeästi hänen työhistoriansa helmikuun 2004 tapahtumien jälkeen, jolloin hän on toiminut räjäytystyön johtajana tai ylipanostajana 26:lla työmaalla. A:n mukaan työsuojelupiirin päätös on luonteeltaan lähinnä lisärangaistus, joka ei ole panostajalain ja valtioneuvoston asetuksen mukainen. Kysymys on A:n toimeentulosta, koska pätevyyskirjan menettämisen myötä hänen on mahdotonta tehdä oman ammattitaitonsa mukaista työtä.

Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on antanut lausunnon. Helmikuun 2004 tapahtumiin liittyvien suunnitelmien luonteesta, työmaan valvonnasta ja räjäytettävän kohdan peittämisestä on Helsingin käräjäoikeus antanut jo lainvoimaisen päätöksen, eikä väitteisiin siten ole enää tarvetta ottaa kantaa. Kysymyksessä ei ole pelkästään yksittäinen tapahtuma, vaan kaksi tapahtumaa peräkkäisinä päivinä.

Kyse on ollut räjäytystyöstä asutulla alueella Helsingin Vuosaaressa. Räjäytystyö on luonteeltaan niin sanottua yleisvaarallista toimintaa. Erityisesti asutulla alueella tapahtuvassa räjäytystyössä on kyse ihmisten hengen ja terveyden vaarantamisesta sekä myös omaisuuden asettamisesta vaaraan, jos varomääräyksiä ei tarkoin noudateta. Yleisvaarallisen luonteensa takia räjäytystyöstä on säädetty varsin yksityiskohtaisesti.

Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä ilmenee, että A on B:n esimiehenä toimiessaan laiminlyönyt valvoa B:n toimintaa ja varmistaa, että tämä laati suunnitelmat ja toteutti räjäytystyön työturvallisuusmääräysten edellyttämällä tavalla. Kyse on ollut pidempiaikaisesta laajalle alueelle vaikuttavaan työprosessiin kuuluvien turvallisuusvelvoitteiden laiminlyömisestä. Kiviä on näissä tapauksissa lentänyt hengenvaarallisella tavalla alueelle, jossa räjäytysten tapahtuessa on oleskellut ihmisiä.

Helsingin käräjäoikeuden tuomion johtopäätösosasta ilmenevät seikat osoittavat, ettei A panostajien pätevyyskirjoista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 4 kohdan mukaan vaadittavien muiden ominaisuuksiensa eli yleisvaarallisessa työssä vaadittavan erityisen huolellisuuden ja suunnitteluvelvoitteiden täyttämisen sekä räjäytystyön turvallista suorittamista koskevien normien noudattamisen osalta täytä ylipanostajalta vaadittavaa pätevyyttä.

Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole kyse lisärangaistuksesta, vaan pikemminkin tulevaisuuteen tähtäävästä turvaamistoimenpiteestä. Koska panostajan pätevyyskirjan peruuttaminen kokonaisuudessaan johtaisi työsuojelutoimiston mukaan kohtuuttomaan lopputulokseen, pätevyyskirja on peruutettu vain kuuden kuukauden ajaksi. A voi tänä aikana tehdä ammattiinsa liittyviä töitä pätevyyskirjan omaavan panostajan valvonnassa. Niin sanottu sanktiokumulaatio on siten otettu päätöksessä huomioon.

A on antanut vastaselityksen. Vahinkotapahtumassa on ollut kysymys korkeintaan yksittäisestä huolimattomuudesta eikä panostajan pätevyyden edellyttämien ominaisuuksien menettämisestä. Yksittäisen erityisen huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönti, suunnittelun puute tai muukaan huolimattomuus ei ole lain tarkoittama peruste pätevyyskirjan peruuttamiselle.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen työsuojelupiirin työsuojelutoimiston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Panostajalain 2 §:n 1 momentin mukaan työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeriö, jäljempänä ministeriö, tai sen määräämä viranomainen antaa panostajan pätevyyskirjan henkilölle, joka iältään, ammattitaidoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan on panostustyöhön sopiva ja pätevä. Pätevyyskirjan tarkemmista ehdoista säädetään asetuksella. Saman pykälän 3 momentin mukaan pätevyyskirjan antaja voi peruuttaa pätevyyskirjan joko kokonaan tai osittain, jos pätevyysvaatimukset eivät enää täyty.

Panostajien pätevyyskirjoista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ylipanostajan pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan selvitys siitä, että hakija on terveydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan panostajan tehtävään sopiva.

Hallinto-oikeuden johtopäätös

A on tuomittu Helsingin käräjäoikeuden tuomiolla 8.6.2006 numero 06/4605 kahdesta työturvallisuusrikoksesta 25.2.2004 ja 26.2.2004 yhteiseen 25 päiväsakon sakkorangaistukseen. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan kysymyksessä olevalle työmaalle ei ollut räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeiksi annetun valtioneuvoston päätöksen 7 §:ssä tarkoitettua poistumis- ja pelastautumissuunnitelmaa eikä sen 9 a §:ssä tarkoitettua turvallisuutta ja terveyttä koskevaa asiakirjaa. A:n ja erään toisen henkilön olisi tullut huolehtia siitä, että räjäytys- ja louhintatyö suunnitellaan ennalta ja suoritetaan asianmukaisesti. A:n olisi lisäksi tullut valvoa alaisuudessaan panostajana työskennelleen B:n toimintaa ja varmistaa, että B laati suunnitelmat ja toteutti räjäytystyön työturvallisuusmääräysten edellyttämällä tavalla. Päätöksen mukaan näiden laiminlyöntien seurauksena on sinkoillut irtokiviä räjäytystyömaalle ja sen lähistöllä oleville muille kiinteistöille aiheuttaen vakavan hengen ja terveyden vaaran niillä oleskelleille henkilöille.

Käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen.

Räjäytystyöt ovat luonteeltaan yleisvaarallista toimintaa, jonka suorittamisessa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Erityisesti asutuilla alueilla on huolehdittava, ettei räjäytystöistä aiheudu ympäristössä oleskeleville henkilöille hengen tai terveyden vaaraa. Käräjäoikeuden päätöksen perusteella asiassa on selvitetty, että A on rikkonut työturvallisuusmääräyksiä laiminlyömällä asianmukaisten suunnitelmien tekemisen ja alaisuudessaan työskennelleen henkilön valvonnan. Nämä seikat osoittavat, että A ei ole kaikilta ominaisuuksiltaan ollut ylipanostajan työhön sopiva. Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on siten voinut peruuttaa A:n ylipanostajan pätevyyskirjan kuuden kuukauden ajaksi.

A on esittänyt hallinto-oikeudelle kaksi lausuntoa, joiden mukaan hän on toiminut helmikuun 2004 vahinkotapahtuman jälkeen ammatissaan moitteettomasti. Kun otetaan huomioon A:n laiminlyönnin laatu ja hänen ammatissa toimimisestaan saatu muu selvitys, kysymyksessä ei ole ollut toistuva piittaamattomuus räjäytystyössä noudatettavista säännöksistä. Työsuojelutoimisto on ottanut asianmukaisesti huomioon nämä seikat määrätessään peruutuksen määräaikaisena. Seuraamus on ollut A:n kannalta kohtuullinen.

Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan uudistanut hallinto-oikeudessa lausumansa ja vaatinut, että hallinto-oikeuden ja työsuojelupiirin päätökset kumotaan. Hallinto-oikeudelle annetut kaksi lausuntoa, joissa on käsitelty A:n vahinkotapahtuman jälkeisiä työmaita, osoittavat, että hänen muut ominaisuutensa ovat panostajan tehtävään sopivat. Käräjäoikeuden tuomion perusteella ei voida tehdä A:sta päätelmää, että hän ei täytä ylipanostajan pätevyyskirjan saamisen edellytyksiä. Asiaa ei voida arvioida yksittäisen tapahtuman perusteella, johon sisältyy korkeintaan huolimattomuutta. Hallinto-oikeus on virheellisesti katsonut, ettei valittaja olisi kaikilta ominaisuuksiltaan sopiva ylipanostajan työhön, koska hän on laiminlyönyt asianmukaisten suunnitelmien tekemisen ja alaisuudessaan työskennelleen henkilön valvonnan. Nämä perustelut eivät sisällä mitään sellaista, minkä perusteella ylipanostajan pätevyyskirja voitaisiin peruuttaa. Pitkän työuran aikana sattunutta virhettä ei voida pitää tällaisena perusteena. A on työskennellyt yli 25 vuotta panostajan tai ylipanostajan tehtävissä. Lainsäädännössä ei ole tarkoitettu, että yksittäisen rikostuomion seurauksena voi menettää ylipanostajan pätevyyskirjan. Lainsäädännössä ei ole tarkoitettu olevan tällaista lisärangaistusmenettelyä.

Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on antanut valituksen johdosta lausunnon. Pätevyyskirjan peruuttamispäätös tulee tehdä sillä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Ajan kuluminen ei poista aikoinaan tehdyn päätöksen perusteita. Mitään yksittäistä tekoa tai tuomiota ei ole panostajalaissa nimenomaisesti säädetty panostajan pätevyyskirjan peruuttamisperusteeksi. Lupaviranomainen joutuu jokaisessa ratkaistavassa tapauksessa suorittamaan kokonaisharkintaa. Toisaalta säännökset eivät myöskään estä yksittäistenkin tekojen tai tuomioiden huomioon ottamista.

Räjäytystyöt, varsinkin asutuskeskuksissa tehtävät, ovat yleisvaarallista toimintaa. Määräysten laiminlyönti saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa erittäin vakavan suuronnettomuuden. Siksi räjäytystyössä noudatettavia turvallisuusmääräyksiä tulee aina tinkimättä noudattaa. Mahdollisuus panostajan pätevyyskirjan peruuttamiseen on välttämätön paitsi johdonmukaisena puuttumisena todettuihin laiminlyönteihin, myös yleisemmältä kannalta. Panostajan lupakirjan peruuttamisen uhka vaikuttaa myös rakennuttajien, pääurakoitsijoiden ja louhintaurakoitsijoiden päätöksentekoon. Turvallisuusmääräykset tulee ottaa huomioon jo rakennusurakoiden suunnittelu- ja urakkalaskentavaiheessa. Turvallisuudesta tinkiminen ei saa muodostaa kilpailuetua.

A on antanut vastaselityksen. Vahinkotapahtuman jälkeiset työmaat osoittavat, että A on ominaisuuksiltaan sopiva panostajan tehtävään. Työsuojelupiiri on perustanut päätöksensä ainoastaan yhteen tapahtumaan. Panostajalaissa ei ole pätevyysvaatimusten kohdalla mainintaa rikosoikeudellisen tuomion synnyttämästä mahdollisuudesta peruuttaa pätevyyskirja. Mikäli yksittäisen huolimattomuuden perusteella olisi lainsäädännössä tarkoitettu antaa mahdollisuus peruuttaa pätevyyskirja, tästä olisi annettu selkeät säännökset. Panostajan pätevyyskirjan peruuttamisessa on kysymys yksittäisen ihmisen oikeudesta harjoittaa ammattiaan. Tältä osin kysymys on perusoikeuksiin puuttumisesta, johon tulee olla selkeä lainsäädännöllinen peruste. Asiassa ei ole kysymys kilpailuedun hankkimisesta. Työsuojelupiirin lausunnossa esitetyt perusteet eivät ole hyväksyttäviä pätevyyskirjan peruuttamiseksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus kumoaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimiston päätökset.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Suomen perustuslain (731/1999) 18 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Pykälän 2 momentin mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.

Panostajalain (219/2000) 2 §:n 1 momentin mukaan työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeriö, tai sen määräämä viranomainen antaa panostajan pätevyyskirjan henkilölle, joka iältään, ammattitaidoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan on panostustyöhön sopiva ja pätevä. Pätevyyskirjan tarkemmista ehdoista säädetään asetuksella. Saman pykälän 3 momentin mukaan pätevyyskirjan antaja voi peruuttaa pätevyyskirjan joko kokonaan tai osittain, jos pätevyysvaatimukset eivät enää täyty.

Panostajien pätevyyskirjoista annetun valtioneuvoston asetuksen (122/2002) 7 §:n 4 kohdan mukaan ylipanostajan pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan selvitys siitä, että hakija on terveydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan panostajan tehtävään sopiva.

Panostajalain perusteluja

Hallituksen esityksessä panostajalaiksi (169/1999 vp) lausutaan panostajan pätevyyttä koskevien vaatimusten osalta seuraavaa:

"Ehdotetulla panostajalailla säädettäisiin panostajan ja räjähteiden muun käsittelijän pätevyydestä ja sopivuudesta. Panostaja-asetuksen yleiset säännökset pätevyyskirjan saamisen edellytyksistä, voimassaolosta ja peruuttamisesta nostetaan lain tasolle. Säännösten asiallista sisältöä ei muutettaisi. Pätevyyskirjan antaisi ja tarvittaessa peruuttaisi työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeriö tai sen määräämä viranomainen. Tällainen viranomainen voisi olla työsuojelun piirihallinto tai yksittäinen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto. Vastaavasti voitaisiin menetellä panostajarekisterin osalta. Rekisterin sisällöstä, tietojensaantioikeudesta ja tietojen säilyttämisestä ehdotetaan nimenomaisia säännöksiä lakiin. Nykyistä panostajarekisteriä supistettaisiin koskemaan vain sitä, kenellä on panostajan pätevyys ja kauanko kyseinen pätevyyskirja on voimassa.

Työntekoa koskevista vaatimuksista on voimassa, mitä räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeissa ja muualla työsuojelulainsäädännössä säädetään. Itsenäisenä työnsuorittajana toimiva panostaja on siinä velvollinen noudattamaan yhteisellä rakennustyömaalla sovellettavia säännöksiä."

Perusteluissa lausutaan edelleen seuraavaa:

"Ilman asianmukaista pätevyyskirjaa teetetystä räjäytystyöstä työnantaja tai hänen edustajansa voidaan tuomita rikoslain (39/1889) 47 luvun 1 §:ssä säädettyyn työturvallisuusrikokseen tai työturvallisuuslain 49 §:ssä säädettyyn työturvallisuusrikkomukseen. Jos toiminnasta on seurauksena kuolema tai ruumiinvamma tai teko on omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, voidaan joissakin tilanteissa myös panostaja tuomita rangaistukseen. Sen sijaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena tai itsenäisenä työnsuorittajana toimivaan panostajaan ei nykyisin kohdistu rangaistusuhkaa pelkästään sillä, että hän toimii ilman asianmukaista pätevyyskirjaa tai rikkoo sen ehtoja. Panostajan toiminnan itsenäisyyden ja toiminnan yleisen vaarallisuuden kannalta tilannetta ei voida pitää tyydyttävänä. Sen takia lakiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan ilman asianmukaista pätevyyskirjaa tehdystä panostajan työstä voidaan tuomita sakkorangaistukseen, vaikkei toiminnasta ole ollut haitallisia seuraamuksia.

Samanaikaisesti lain kanssa uudistetaan panostaja-asetus siten, että laki ja -asetus muodostavat asianmukaisen kokonaisuuden."

Tosiseikat

Helsingin käräjäoikeus on lainvoimaisella tuomiollaan 8.6.2006 nro 06/4605 tuominnut A:n kahdesta työturvallisuusrikoksesta 25.2.2004 ja 26.2.2004 yhteiseen 25 päiväsakon sakkorangaistukseen. Käräjäoikeus on rangaistusseuraamusta koskevassa perustelussaan lausunut, että se on rangaistusta mitatessaan ottanut sitä koventavana seikkana huomioon, että kysymyksessä oleva räjäytystyö oli suoritettu tiheästi asutulla kaupunkialueella, jossa oli räjäytystyön aikana liikkunut sivullisia henkilöitä, joille huolimattomasti suoritetusta räjäytystyöstä johtunut kivien sinkoilu oli aiheuttanut vakavaa vaaraa. Rangaistusta lieventävänä seikkana on toisaalta otettu huomioon, että A oli jo ensimmäisen kiven sinkoutumisen tapahduttua pyrkinyt estämään kivien sinkoutumisen toistumisen pienentämällä räjäytyskenttää sekä lisäämällä räjäytyskentän peitteitä.

Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on 31.8.2006 tekemällään päätöksellä peruuttanut A:lle myönnetyn ylipanostajan pätevyyskirjan kuuden kuukauden ajaksi siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Työsuojelutoimisto on päätöksensä perusteluina viitannut Helsingin käräjäoikeuden tuomioon ja katsonut, ettei A täytä enää panostajalain ja panostajien pätevyyskirjoista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n 1 momentin 4 kohdan, oikeastaan 7 §:n 4 kohdan, edellytyksiä.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Panostajalaissa ja panostajien pätevyyskirjoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa ei tarkemmin säädetä niistä edellytyksistä, joiden perusteella henkilön sopivuus panostajan tehtävään on harkittava. Pätevyyskirjan peruuttamisen edellytyksistä on säädetty vain siten, että pätevyyskirjan antaja voi peruuttaa pätevyyskirjan joko kokonaan tai osittain, jos pätevyysvaatimukset eivät enää täyty. Panostajalakia koskevan hallituksen esityksen perusteluissakaan ei ole käsitelty, mitä sopivuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan, eikä ole lainkaan perusteltu pätevyyskirjan peruuttamista koskevaa säännöstä. Pätevyyskirjan peruuttamista koskeva säännös on näin ollen varsin yleisluonteinen ja soveltamisedellytyksiltään avoin ottaen huomioon, että se kohdistuu yksittäisen henkilön oikeuteen harjoittaa ammattiaan.

Räjäytystyö on yleisvaarallista toimintaa, jonka suorittaminen vaatii erityistä huolellisuutta. Käräjäoikeuden päätöksestä ilmenee, että edellä mainitussa räjäytystyössä on kahtena peräkkäisenä päivänä syntynyt vaaratilanne, mistä A on osaltaan ollut vastuussa. Tapahtumia on turvallisuuden kannalta pidettävä erittäin vakavina ottaen huomioon ne mahdolliset seuraukset, jotka räjäytystyöstä voivat aiheutua. A on tuomittu teoista sakkorangaistukseen.

Panostajalain 2 §:n 3 momentin mukaan pätevyyskirja voidaan sinänsä peruuttaa kokonaan tai osittain. Pätevyyskirjan peruuttamista kuudeksi kuukaudeksi on perusteltu viitaten yksinomaan käräjäoikeuden tuomioon, jolla A on tuomittu sakkorangaistukseen. A:n ei ole väitettykään olevan muutoin sopimaton harjoittamaan ylipanostajan ammattia.

Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys A:n työhistoriasta panostajana sekä A:n mahdollisuudet harjoittaa ammattiaan, ja toisaalta se, että ylipanostajan pätevyyskirjan peruuttamisen edellytyksistä on säädetty vain hyvin yleisellä sopivuutta koskevalla toteamuksella, pätevyyskirjaa ei näissä oloissa työmaalla syntyneestä vakavasta tilanteesta huolimatta ole voitu edellä mainittujen säännösten nojalla peruuttaa kuudeksi kuukaudeksi. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja työsuojelupiirin työsuojelutoimiston päätökset on kumottava.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Marjatta Kaján, Kari Kuusiniemi, Ilkka Pere ja Heikki Harjula. Asian esittelijä Leo Kaasinen.

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Ilkka Peren äänestyslausunto: "Hylkään valituksen. En muuta hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.

Perustelut

Panostajien pätevyyskirjoista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 4 kohdan mukaan ylipanostajan pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan selvitys siitä, että hakija on terveydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan panostajan tehtävään sopiva.

Räjäytystyöt ovat yleisvaarallista toimintaa. Työn suorittamisessa ja valvonnassa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Panostajan sopivuuden edellytyksiä harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota henkilön kykyyn suorittaa panostajan työ turvallisesti, huolellisesti ja luotettavasti.

Työsuojelupiirin päätöksen perusteena on ollut tapahtuma, jonka perusteella Helsingin käräjäoikeus on 8.6.2006 tuominnut A:n kahdesta peräkkäisinä päivinä, 25.2.2004 ja 26.2.2004, tehdyistä työturvallisuusrikoksista yhteiseen 25 päiväsakon sakkorangaistukseen. Tapahtuman tosiseikasto on selvitetty käräjäoikeuskäsittelyssä. Käräjäoikeuden tuomion mukaan kysymyksessä olevalle työmaalle ei ollut räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeiksi annetun valtioneuvoston päätöksen 7 §:ssä tarkoitettua poistumis- ja pelastautumissuunnitelmaa eikä sen 9 a §:ssä tarkoitettua turvallisuutta ja terveyttä koskevaa asiakirjaa. Muun ohella A:n olisi tullut huolehtia siitä, että räjäytys- ja louhintatyö suunnitellaan ennalta ja suoritetaan asianmukaisesti. A:n olisi lisäksi tullut valvoa alaisuudessaan panostajana työskennelleen henkilön toimintaa. Käräjäoikeuden tuomion mukaan näiden laiminlyöntien seurauksena on sinkoillut irtokiviä räjäytystyömaalle ja sen lähistöllä oleville muille kiinteistöille aiheuttaen vakavan hengen ja terveyden vaaran niillä oleskelleille henkilöille.

A:n toiminnan arvioinnissa on erityistä huomiota kiinnitettävä hänen pitkäaikaiseen kokemukseensa räjäytystöistä ja siihen, että tästä huolimatta räjäytystyössä 26.2.2004 ei ryhdytty riittäviin varotoimiin vaaran uusiutumisen estämiseksi. Se seikka sinänsä, että panostajan pätevyyskirjan peruuttamisen edellytyksistä yleisesti ja erityisesti panostajan sopivuuden osalta ei ole panostajalaissa lähemmin säädetty tai lain esitöissä käsitelty, ei voi olla perusteena sille, että nyt puheena olevissa olosuhteissa ei voitaisi panostajalain 2 §:n 3 momentin nojalla lyhyeksi määräajaksikaan peruuttaa panostajan pätevyyskirjaa.

Sillä seikalla, että A ei ole aikaisemmassa toiminnassaan osoittanut huolimattomuutta, tai että hän on kysymyksessä olevien tapahtumien jälkeen suoriutunut työstään moitteetta, ei ole valituksenalaisen asian ratkaisemisen kannalta merkitystä.

Edellä lausutuilla perusteilla katson, että Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on voinut peruuttaa A:n ylipanostajan pätevyyskirjan kuuden kuukauden ajaksi. Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita."

Asian esittelijän hallintosihteeri Leo Kaasisen esitys asian ratkaisemiseksi oli samansisältöinen kuin hallintoneuvos Ilkka Peren äänestyslausunto.