KHO:2002:87

Antenniteline - Lautasantenni - Pienehkö laitos - Vähäinen rakennelma - Toimenpideluvan tarve - Toimenpideluvan edellytykset - Kaavaan merkityn rakennusalan ulkopuolinen alue

Antenniteline, johon oli tarkoitus kiinnittää halkaisijaltaan 2,4 ja 3 metrin suuruiset lautasantennit, oli maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n 2 momentissa tarkoitettu rakennelma tai laitos, jota ei pidetä rakennuksena, mutta jolla on vaikutusta ympäröivän alueen maankäyttöön ja maisemakuvaan, ja rakennusasetuksen 121 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu rakennelma tai laitos, joka merkittävästi vaikuttaa ympäristökuvaan. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 106 §:n 2 momentin mukaan asetuksen 62 §:n sijasta sovellettiin vastaavia aikaisemman rakennusasetuksen 50, 121 ja 137 §:n säännöksiä ja niiden nojalla kunnan rakennusjärjestyksessä annettuja määräyksiä, kunnes rakennusjärjestyksen muutos on tullut voimaan. Kysymys oli myös toimenpideluvan edellytyksistä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 §, 126 §, 117 § 1 mom., 135 § 1 mom., 138 § 1 mom.
Maankäyttö- ja rakennusasetus 62 § ja 106 § 2 mom.
Rakennusasetus 121 § 1 mom.

Kort referat på svenska

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY

Nastolan apulaisrakennustarkastaja on 13.10.2000 tekemällään ja samana päivänä julkipanon jälkeen antamallaan päätöksellä hylännyt Seppo Sihvosen toimenpidelupahakemuksen 16-18 metriä korkean ja pohjapinta-alaltaan neljän neliömetrin (2 x 2 metriä) kokoisen lautasantennitelineen rakentamiseksi istutettavalle tontinosalle osoitteessa Mustikkatie 2 Nastolan kunnan Uudenkylän asemakaava-alueella. Päätöksensä perusteluina apulaisrakennustarkastaja on todennut, että rakennelma ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n 1 momentin eikä 168 §:n vaatimuksia. Rakennelma on esitetty rakennettavaksi voimassa olevassa kaavassa osoitetun rakennusalueen ulkopuolelle, istutettavalle tontin osalle. Lisäksi hakemuksen kohteena olevan tontin naapurit ovat vastustaneet hanketta, koska he eivät ole katsoneet sen soveltuvan omakotitaloille kaavoitetulle ja suhteellisen tiiviisti rakennetulle alueelle.

Nastolan kunnan ympäristölautakunta on 21.11.2000 §:n 192 kohdalla tekemällään ja julkipanon jälkeen 24.11.2000 antamallaan päätöksellä hylännyt Sihvosen oikaisuvaatimuksen samoin perustein kuin apulaisrakennustarkastaja toimenpideluvan. Ympäristölautakunta on lisäksi perustellut päätöstään sillä, ettei kaavoittaja ole puoltanut esitetyn suuruisen lautasantennitelineen rakentamista.

Kouvolan hallinto-oikeus on Seppo Sihvosen valituksesta kumonnut Nastolan ympäristölautakunnan päätöksen ja palauttanut asian ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa todennut, että maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n 1 momentin mukaan toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan, mitä rakennusluvan edellytyksistä säädetään, vain siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi. Saman lain 117 §:n 1 momentissa on asetettu vaatimukset rakentamiselle: rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 168 §:n 1 momentin mukaan kevyen rakennelman ja pienehkön laitoksen on täytettävä kohtuulliset vaatimukset muun muassa ulkoasunsa puolesta. Tällaisen rakennelman on lisäksi sopeuduttava ympäristöön.

Asiakirjojen mukaan Sihvonen on hakenut toimenpidelupaa 801 m²:n suuruiselle tontilleen omakotialueella, jolle on vahvistettu asemakaava. Luvan kohteena olevan lautasantennitelineen pohjan koko on 2 x 2 metriä ja sen korkeus on enintään 18 metriä. Antenniin on tarkoitus asentaa kaksi lautasantennia, jotka ovat halkaisijoiltaan 2,4 ja 3 metriä. Rakennelma sijoitettaisiin hakemuksen mukaan asemakaavassa vahvistetun rakennusalueen rajan ulkopuolelle, istutettavalle tontin osalle. Tällä hetkellä Sihvosen tontilla on noin 10 metrin korkuinen mastoteline.

Asiassa on kuultu kahdeksaa Sihvosen lähinaapuria, joista viisi on vastustanut uuden lautasantennitelineen rakentamista Sihvosen omakotitontille ympäristöön sopimattomana.

Sihvosen tontilla on jo ennestään luvallisesti pystytetty antennimastoteline, joka on matalampi kuin valituksenalainen mastoteline. Koska alueen maisemakuvaan on jo aikaisemminkin kuulunut mastoteline, alueen asukkaat ovat tottuneet asuinympäristössään olevaan mastoon. Sihvosen esittämien valokuvien perusteella on ilmeistä, ettei uusi antennimastoteline aiheuttaisi maisemallista haittaa ympäristölle enempää kuin nykyinenkään tontilla oleva mastoteline, koska uusi teline ei ylittäisi juurikaan lähialueen puuston korkeutta.

Kyseisenlaisen maston, joka ei ole rakennus, saa sijoittaa kaavan mukaisen rakennusalan ulkopuolelle. Lisäksi ammatin harjoittaminen omassa asunnossa omakotialueella ei ole kiellettyä.

Hallinto-oikeus katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu antennimastoteline voidaan rakentaa Sihvosen tontille, mikäli vanha antennimasto poistetaan ja muut kuin tässä päätöksessä mainitut edellytykset ovat olemassa. Siten hakemusta ei ole voitu hylätä ympäristölautakunnan päätöksessä mainituilla perusteilla.

KÄSITTELY KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA

Nastolan kunnan ympäristölautakunta on valituksessaan vaatinut, että Kouvolan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ympäristölautakunnan päätös saatetaan voimaan.

Hallinto-oikeuden päätös ei perustu oikeaan maankäyttö- ja rakennuslain tulkintaan, vaan ainoastaan hallinto-oikeuden tekemään virheelliseen olettamaan. Hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, että koska alueen maisemakuvaan on jo aiemminkin kuulunut mastoteline, alueen asukkaat ovat tottuneet asuinympäristössään olevaan mastoon. Näin ei kuitenkaan ole, koska kuulluista kahdeksasta lähinaapurista viisi lähinnä olevaa vastustivat hakemuksen mukaisen mastotelineen sijoittamista.

Ympäristölautakunta edustaa paikallista asiantuntemusta arvioitaessa sitä, sopiiko hakemuksen mukainen 18 metriä korkea lautasantenniteline, johon kiinnitetään halkaisijaltaan 2,4 ja 3,0 metrin suuruiset lautaset, kyseiselle 801 neliömetrin suuruiselle kulmatontille. Vahvistetuissa asemakaavamääräyksissä istutettavan alueen osa on määrätty istutettavaksi tai luonnontilassa säilytettäväksi osaksi. Kyseessä olevalle alueelle ei kaavamääräyksissä sallita rakennelmien sijoittamista. Seppo Sihvosen hallinto-oikeudelle toimittamissa valokuvissa esitetty uusi antenniteline ei ole oikeassa mittasuhteessa eikä näin ollen anna oikeaa kuvaa lopullisesta antennitelineestä lautasantenneineen.

Seppo Sihvonen on antanut selityksen.

Nastolan kunnan ympäristölautakunta on antanut vastaselityksen.

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Luvan tarve ja sitä arvioitaessa sovellettavat säännökset ja määräykset

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön tai piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. Pykälän 2 momentin mukaan toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen tai sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Pykälän 4 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden luvanvaraisuudesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Toimenpiteiden luvanvaraisuudesta säädetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:ssä. Luvanvaraisuuden helpotuksista ja ilmoitusmenettelystä säädetään asetuksen 63 §:ssä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 207 §:n 1 momentin mukaan sanottu laki tuli voimaan 1.1.2000. Lain 209 §:n 3 momentin mukaan ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa hyväksytty rakennusjärjestys on voimassa tai voidaan saattaa voimaan tämän lain mukaisena rakennusjärjestyksenä.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 106 §:n 2 momentin mukaan asetuksen 62 §:n sijasta sovelletaan vastaavia aikaisemman asetuksen 50, 121 ja 137 §:n säännöksiä ja niiden nojalla kunnan rakennusjärjestyksessä annettuja määräyksiä, kunnes rakennusjärjestyksen muutos on tullut voimaan. Tämän asetuksen 62 §:n säännöksiä huomioon ottaen, mitä 63 §:ssä säädetään, sovelletaan kuitenkin viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2002.

Kumotun rakennusasetuksen 121 § (930/1989) koski rakentamista rakennuskaava-alueella. Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan toimenpidelupaa oli haettava, vaikka rakennuslupaa tai muuta lupaa ei tarvittaisi, sellaisen maston, piipun, säiliön, sillan, julkisluonteisen muistomerkin, meluesteen, hiihtohissin tai muun rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen, joka merkittävästi vaikuttaa ympäristökuvaan. Pykälän 2 momentin mukaan rakennusjärjestyksessä voitiin määrätä 1 momentin 3-7 kohdan soveltamatta jättämisestä, niiden soveltamisesta vain osassa kunnan aluetta ja ilmoitusmenettelystä luvanvaraisuuden sijasta.

Nastolan kunnan apulaisrakennustarkastaja on hylännyt Seppo Sihvosen 19.7.2000 kuntaan saapuneen hakemuksen 13.10.2000 tekemällään päätöksellä. Nastolan kunnassa on hakemusta ratkaistaessa ollut voimassa kunnanvaltuuston 25.3.1991 hyväksymä, 1.7.1991 voimaan tullut rakennusjärjestys. Kun Sihvosen hakemuksessa tarkoitettu lautasantenniteline on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisin asemakaavana voimassa olevan, Hämeen lääninhallituksen 23.11.1976 vahvistaman rakennuskaavan alueelle, toimenpideluvan tarvetta on arvioitava maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n, rakennusasetuksen 121 §:n ja Nastolan kunnan rakennusjärjestyksen perusteella.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että kysymyksessä oleva noin 16-18 metrin korkuinen, pohjapinta-alaltaan neljän neliömetrin suuruinen antenniteline, johon on tarkoitus kiinnittää halkaisijaltaan 2,4 ja 3 metrin suuruiset lautasantennit, on maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n 2 momentissa tarkoitettu rakennelma tai laitos, jota ei pidetä rakennuksena, mutta jolla on vaikutusta ympäröivän alueen maankäyttöön ja maisemakuvaan, ja rakennusasetuksen 121 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu rakennelma tai laitos, joka merkittävästi vaikuttaa ympäristökuvaan. Nastolan kunnan rakennusjärjestyksen 3 §:n mukaan toimenpidelupa on haettava muun muassa sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen, joka merkittävästi vaikuttaa ympäristökuvaan, kuten masto, jonka korkeus on yli 20 metriä, lautasantenni, piippu, jonka piippuosan korkeus on yli 15 metriä, säiliö, jonka maanpäällisen osan tilavuus on yli 10 kuutiometriä, julkisluonteinen muistomerkki, melueste, hiihtohissi, venekatos tai muu vastaava rakennelma tai katos. Korkein hallinto-oikeus katsoo niin ikään, että mainitun rakennusjärjestyksen määräyksen perusteella toimenpidelupa hankkeelle on tarpeen.

Toimenpideluvan myöntämisen edellytykset

Maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momentin mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon siten kuin jäljempänä säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetuille muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n 1 momentin mukaan toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan, mitä rakennusluvan edellytyksistä säädetään, vain siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi.

Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin mukaan muun muassa, että rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen (1 kohta), rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset (2 kohta), rakennus soveltuu paikalle (3 kohta) ja rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista (6 kohta).

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Sihvosen hakemuksessa tarkoitettu rakennuspaikka sijaitsee asemakaavana voimassa olevan Uudenkylän aluetta koskevan rakennuskaavan Ao-alueella eli omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueella n:o 407. Kaavaan merkityn pienehkön rakennusalan ulkopuolella oleva alue on kaavamääräyksellä osoitettu istutettavaksi tai luonnontilassa säilytettäväksi rakennuspaikan osaksi. Rakennuspaikan pinta-ala on 801 neliömetriä, ja se sijaitsee Mustikkatien ja Metsämarjantien kulmassa. Korttelissa 407 rakennusten suurin sallittu kerrosluku on yksi, mutta muun ohella korttelia vastapäätä, Metsämarjantien eteläpuolella kaava sallii puolitoistakerroksisten rakennusten rakentamisen.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan kyseinen lautasantenniteline on tarkoitus sijoittaa noin kahden metrin päähän Sihvosen omakotitalosta sen lounaissivulla olevan terassin tuntumaan sen länsipuolelle. Aiottu sijoituspaikka on noin kuuden metrin päässä rakennuspaikalle vuonna 1990 myönnetyn toimenpideluvan nojalla rakennetusta, nyt suunniteltua matalammasta antennitelineestä. Vanha antenniteline on ilmoitettu purettavaksi, kun uusi teline saadaan otetuksi käyttöön. Uusi teline sijoittuisi parin metrin päähän talon takana nykyisin olevasta noin 20 metriä korkeasta mastosta. Asiakirjoista ja varsinkin niihin sisältyvistä valokuvista käy ilmi, että alueella on puustoa, joka osittain on selvästi alueen matalaa rakennuskantaa korkeampaa.

Kysymyksessä olevan, lähinnä radioamatööritoimintaa palvelevan antennitelineen sijoittaminen asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueelle ei sinänsä ole asemakaavan vastaista, eikä tällaisten rakennelmien sijoittamisesta kaavassa ole erikseen määrätty. Hakemuksessa tarkoitetun antennitelineen rakentaminen omakotialueelle, jolla ei asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ole maisemallisia erityisarvoja, ei aiheuta haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Kun otetaan huomioon alueen puuston määrä ja korkeus sekä suunnitellun telineen sijoittuminen Sihvosen omakotitalon välittömään läheisyyteen, jossa ennestään on vastaava matalampi teline, joka on tarkoitus korvata hakemuksessa tarkoitetulla telineellä, ja suunniteltua telinettäkin korkeampi masto, korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimisen kannalta hankkeen esteenä ole sen sijoittuminen kaavassa istutettavaksi tai luonnontilassa säilytettäväksi määrätylle rakennuspaikan osalle. Kun myös otetaan huomioon mahdollisuus antaa maankäyttö- ja rakennuslain 141 §:n nojalla toimenpideluvassa määräyksiä muun muassa rakennelman sopeuttamiseksi väritykseltään ympäristöön, rakennelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n 1 momentin eikä 135 §:n 1 momentin säännösten vastainen.

Lopputulos

Edellä lausutuilla perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei ole syytä muuttaa Kouvolan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta, joka siis jää pysyväksi.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Erkki Onikki, Marjatta Kaján, Niilo Jääskinen ja Kari Kuusiniemi. Asian esittelijä Petteri Leppikorpi.