23.12.2009/3674

Ympäristölupa - Jätevedenpuhdistamo - Yhdyskuntajätevedet - Typenpoisto - Mustat ja harmaat vedet - Jätevesikuormitus - Loma-asutus saaressa - Kaavamääräykset

Ympäristökeskus oli myöntänyt S Oy:lle ympäristöluvan biologis-kemiallisen jätevedenpuhdistamon toimintaan Raaseporin kaupungin Strömsön saaressa. Jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku oli hakemuksen mukaan 480. Biologis-kemiallisella jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet sai johtaa noin 700 metrin pituista purkuputkea pitkin mereen.

Hallinto-oikeus oli kumonnut ympäristökeskuksen päätöksen ja hylännyt lupahakemuksen, koska hakijan valitsema jätevesiratkaisu ei ollut paikkaan sopiva eikä sellaisenaan täyttänyt ympäristönsuojelulain vaatimuksia. Päätöksen perusteluissa oli muun ohella todettu, että saaristoalue oli ennestään haitallisesti rehevöitynyt ja alueella typpi oli kesäaikana minimiravinteena. Saariston luonnon- ja virkistysarvojen suojelemiseksi oli hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan tarpeen järjestää uuden, rakennettavan alueen vedenkäyttö ja jätevesien käsittely niin, että kuormitus mereen on mahdollisimman pieni. Puhdistamossa saavutettava sinänsä hyvä puhdistustaso ei ollut riittävä, vaan lisäksi kuormitusta oli vähennettävä rajoittamalla puhdistamolle tulevaa kuormitusta tai tehostamalla puhdistusta esimerkiksi jätevesien jälkikäsittelyllä. Hallinto-oikeuden mukaan ympäristönsuojelulain edellyttämä ympäristön kannalta paras käytäntö tässä tapauksessa edellyttäisi jätevesijakeiden erottelua sekä mustan ja harmaan jakeen erilliskäsittelyä.

Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että keskitetyn jätevesien käsittelyn sijasta kaavamääräykset mahdollistivat vaihtoehtoisesti kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn. Tämän vuoksi asutuksen ja jätevesien määrän kasvu voisi johtaa tilanteeseen, jossa vesikäymäläjätteet johdettaisiin jätevesisäiliöön ja kuljetettaisiin edelleen käsiteltäväksi muualle. Kun otettiin huomioon arvioidun jätevesikuormituksen määrä ja se, että kysymys oli saarista, ei vesikäymäläjätevesien ja muiden jätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä voitu kysymyksessä olevissa olosuhteissa pitää kokonaisuutena arvioituna ympäristön kannalta parhaana vaihtoehtona.

Kun otettiin huomioon kysymyksessä olevan merialueen tila, toiminnanharjoittajalta voitiin edellyttää jätevedenpuhdistamon teknisten ratkaisujen osalta ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettujen luvan myöntämisedellytysten täyttämiseksi myös sellaisia ratkaisuja, jotka puhdistustasoltaan ylittivät ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentissa tarkoitetun parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset ratkaisut.

Toiminnanharjoittajalta ei kuitenkaan voitu edellyttää mustien ja harmaiden jätevesien johtamista erillään ja erilliskäsittelyä, koska tällä hetkellä mainitun kaltaisen ja kokoisen järjestelmän toimintavarmuutta ei voitu tiedossa olevan tutkimustiedon perusteella taata. Hallinto-oikeuden ei näin ollen olisi tullut kumota ympäristökeskuksen päätöstä ja hylätä lupahakemusta sillä perusteella, että hakijan valitsema jätevesiratkaisu ei ollut paikkaan sopiva.

Hallinto-oikeuden päätös kumottiin siltä osin kuin yhtiön lupahakemus oli hylätty. Yhtiö oli prosessin vireillä ollessa tehnyt uuden jätevedenpuhdistamoa koskevan ympäristölupahakemuksen, jossa oli esitetty erinäisiä jäteveden käsittelyä tehostavia toimenpiteitä. Näissä oloissa asia palautettiin ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi yhdessä siellä vireillä olevan uuden hakemuksen kanssa.

Äänestys 5-2; vähemmistö olisi pysyttänyt hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen.

Ympäristönsuojelulaki 41 § 1 ja 3 momentti, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti ja 50 § 2 momentti
Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) 1 ja 4 §