15.6.2009/1551

Avfallsavgift - Fritidsbostad - Liten användning - Besvärstillståndsärende

Skyldigheten att betala avfallsavgift uppstod när en fritidsbostad stod till förfogande för fritidsboende. Ett påstående om att fastigheten knappast alls användes för övernattning eller matlagning var inte en tillräcklig grund för en sådan befrielse från avfallsavgift som avses i 30 § 2 mom. i avfallslagen. Då även avfallskärlen var placerade på rimligt avstånd i kommunen, skulle för ägaren till fritidsbostaden bestämmas avfallsavgift enligt avfallstaxan. Förvaltningsdomstolens beslut att upphäva den kommunala myndighetens beslut och befria ägaren från skyldigheten att betala avfallsavgiften upphävdes och den kommunala myndighetens beslut sattes i kraft.

Avfallslagen 10 § 1 mom. (605/1997), 10 § 4 mom. (452/2004), 11 § (452/2004), 28 § 1 mom., 30 § 1 och 2 mom. (452/2004) och 31 § 1 mom.

Jätemaksu - Vapaa-ajan asunto - Vähäinen käyttö - Valituslupa-asia

Velvollisuus maksaa jätemaksu syntyi, kun vapaa-ajan asunto oli käytettävissä loma-asumiseen. Jätelain 30 §:n 2 momentissa tarkoitetun maksusta vapauttamisen perusteeksi ei riittänyt väite siitä, ettei kiinteistöllä juurikaan yövytty tai valmistettu ruokaa. Kun myös jätteenkeräyspaikat olivat kohtuullisesti saavutettavissa, oli vapaa-ajan asunnon omistajalle tullut määrätä taksan mukainen jätemaksu. Hallinto-oikeuden päätös, jolla kunnan viranomaisen päätös oli kumottu ja maksuvelvollisuus poistettu, kumottiin ja kunnan viranomaisen päätös saatettiin voimaan.

Jätelaki 10 § 1 momentti (605/1997), 10 § 4 momentti (452/2004), 11 § (452/2004), 28 § 1 momentti, 30 § 1 ja 2 momentti (452/2004) ja 31 § 1 momentti