KHO:2009:30

Maankäyttö ja rakentaminen - Oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava - Yleiskaavan käyttäminen rakennuslupien perusteena - Pysyvä asuminen - Vesi- ja viemärihuollon järjestäminen - Vaikutukset yhdyskuntarakentamiseen - Osittainen kumoaminen

Rantaosayleiskaavassa oli erään niemen sisäosaan osoitettu pientalovaltainen asuntoalue, jossa oli enintään kymmenen rakennuspaikkaa (AP 10). Kullekin rakennuspaikalle sai sijoittaa yhden yksiasuntoisen, enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen sekä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 300 neliömetriä. Rakennusten kokonaislukumäärää ei kaavassa ollut määrätty. Yleiskaavan määräysten mukaan yleiskaavaa voitiin käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisesti kaava-alueen rakennuslupien myöntämisen perusteena. Yleiskaavamääräysten mukaan rakennuspaikkojen vesi-, jätevesi- ja jätehuollossa oli noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä jätehuolto siten, ettei synny vesistön eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kysymyksessä olevan AP 10 -alueen lisäksi kaava mahdollisti alle kilometrin etäisyydelle alueen eteläpuolelle yhteensä yhdeksän pientaloyksikön (AP) ja kolmen loma-asuntoyksikön (RA) rakentamisen.

Kaavassa ei ollut edellä mainitun sisällöltään lähinnä toteavan yleisen määräyksen lisäksi määräyksiä AP-alueen vesi- eikä jätevesihuollosta. Kaavaselostuksessa tai kaava-asiakirjoissa muutenkaan ei ollut täsmällisesti selvitetty vesihuolto- ja viemäröintijärjestelyjä. Kun otettiin huomioon kaavalla osoitetun rakentamisen laatu ja määrä, kaavassa ei ollut riittävästi selvitetty kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen sekä vesi- ja viemärihuollon järjestämiseen eikä rakentamisen vaikutusta ympäröivään alueeseen. Muutoinkaan kyseisen rannan välittömässä läheisyydessä olevan, yhdyskuntarakenteellisesti irrallisen ja näin mittavaa rakentamista käsittävän alueen osoittaminen yleiskaavassa toteutettavaksi kaavan nojalla suoraan myönnettävien rakennuslupien perusteella ei ollut mahdollista ilman asemakaavatasoisia selvityksiä ja määräyksiä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 24 § 2 momentti, 39 § 2 momentti 1-4 kohta ja 3 momentti, 72 § 1 ja 2 momentti sekä 73 § 1 momentti
Kuntalaki 90 §

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Vaasan hallinto-oikeuden päätös 21.4.2008 n:o 08/0187/2

Asian aikaisempi käsittely

Ähtärin kaupunginvaltuusto on päätöksellään 19.6.2006 (108 §) hyväksynyt rantaosayleiskaavan Väliveden - Ähtärinsalmen alueelle.

Asian käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että kaupunginvaltuuston päätös kumotaan muun muassa Metsähallituksen maille Väliveden alueelle osoitettujen pientalovaltaisten (AP) ja loma-asuntoasuntoalueiden (RA) osalta, minkä lisäksi Hauinniemeen osoitettu rantasauna ja veneluiska on poistettava.

Mikäli edellä mainittuja vaatimuksia ei kuitenkaan hyväksytä, yleiskaava ei saa olla maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeusvaikutteinen Hauinniemeen osoitetun AP-alueen osalta.

Vaatimustensa perusteluiksi A on, siltä osin kuin nyt on kysymys, esittänyt muun ohella seuraavaa:

Rantaosayleiskaava-alue sivuaa Ähtärin keskustaajaman yleiskaava-aluetta ja Moksuniemen asemakaava-aluetta. Metsähallituksen alueille Hauinniemeen ja Miilukankaalle on osoitettu 15 asuinrakennuspaikkaa AP-alueille sekä Väliveden itärannalle 14 loma-asunnon rakennuspaikkaa RA-alueille, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 7 300 m2. Hauinlahden alueelle, jossa on ennestään vain kolme ympärivuotisessa käytössä olevaa rakennusta, on siten syntymässä uusi mittava asuinalue. Uusi asuinalue ei tukeudu maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyllä tavalla jo olemassa olevaan asutukseen.

Hauinniemen ja Miilukankaan alueiden pientaloalueiden rakentaminen vaatii vesijohdon ja viemäröinnin rakentamista alueelle ja sen yhdistämistä keskustan viemäriverkostoon. Kunnallistekniikan rakentaminen Miilunrantaan ja Hauinniemeen tulee suhteettoman kalliiksi ja epätaloudelliseksi verrattuna taajaman läheisyydessä oleviin alueisiin. Asuinrakentaminen tulisi pääsääntöisesti ohjata nykyisten vahvistettujen asemakaavojen tuntumaan.

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Jolkanlahdesta Hauinlahteen asti ulottuva alue on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Yleiskaava on maakuntakaavan vastainen, sillä maisema-arvoja ei ole turvattu yleiskaavassa.

Rantaosayleiskaavaan liittyvässä Rakennetun kulttuuriympäristön raportissa suositetaan, että Hauinniemen ja Ähtärinsalmen sekä Peuraniemen ja Ähtärinsalmen väliset ranta-alueet jätettäisiin kokonaan rakentamatta. Museovirasto on lausunnossaan 13.2.2006 ollut huolestunut siitä, ettei Miilukankaan ja Väliveden välisten asuinalueiden maisemallisia vaikutuksia ole otettu riittävästi huomioon. Väliveden alueen luonto- ja maisemaselvityksen (2002) mukaan alueen metsät ovat keskimäärin 3-4 kertaa vanhempia kuin alueella yleensä, esimerkiksi Hauinniemessä 157-176 vuotta vanhoja. Ähtärinsalmen ja Väliveden alue on Ähtärinjärven vesistön ainoa yhtenäinen rakentamaton alue. Alueella on sellaisia maisema- ja luontoarvoja, joita ei ole muualla Ähtärissä.

Metsähallituksen omistamien alueiden rakennusoikeuden mitoituksessa olisi tullut ottaa huomioon kaikki Metsähallituksen ranta-alueet Ähtärinjärven vesistön alueella ja jättää Metsähallituksen osayleiskaavaan sisältyvät alueet vaille rakennusoikeutta maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi. Tällainen ratkaisu ei ole kohtuuton Metsähallitukselle.

Rantaosayleiskaavassa Hauinniemeen on osoitettu AP-alue niemen keskiosaan siten, ettei rakennuspaikoilla ole omaa rantaa. Veneiden pitäminen rannassa sekä mahdollisuus rakentaa saunat rakennuspaikkojen rannan puoleiselle reunalle kuitenkin käytännössä vaarantaa rantakaistaleen käytön yleiskaavan osoittamaan tarkoitukseen. Hauinniemen itärannalle on osoitettu rantasaunan rakennuspaikka ja venevalkama, joiden toteuttaminen rikkoisi rantavyöhykkeen. Miilunrannan alueelle osoitetut AP-alueet sijoittuvat Natura-alueen ja Mustasaaressa sijaitsevan kalasääsken pesimäpaikan läheisyyteen. Yleiskaavassa ei siten ole otettu huomioon ekologisen kestävyyden vaatimuksia.

Osayleiskaava ei voi olla maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeusvaikutteinen Hauinniemeen pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) osoitetun alueen osalta, koska yleiskaava on liian suurpiirteinen 10 asuinpientalon rakentamisen osalta.

Ähtärin kaupunginhallitus on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on esittänyt valituksen hylkäämistä. Väliveden-Ähtärinsalmen rantaosayleiskaava käsittää yhtenäiset ja selkeät ranta-alueet vesistön osien ja teiden rajaamalla alueella. Hauinniemen ja sen lähistön AP-alue on maaseutumainen ja suppea.

Yleiskaavassa Metsähallituksen omistamilla alueilla, EP-alueita lukuun ottamatta, rakentamistiheys on 5 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden, kun se on yleisesti kaava-alueella noin 6 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Hauinniemen ei-omarantaiset AP-alueen rakennuspaikat on otettu mitoituksessa huomioon täysimääräisenä rantarakentamisena. Mikäli osoitetusta rakennusoikeudesta poikettaisiin, kaava ei olisi tasavertainen eri maanomistajille.

Yleiskaava perustuu huolelliseen luonto- ja maisemaselvitykseen sekä rakennetun kulttuuriympäristön selvitykseen. Inventoijien suositukset on otettu huomioon kaavaratkaisuissa. Kaava-asiakirjat sisältävät Natura-kynnysarvioinnin. Arvioinnin mukaan yleiskaava ei aiheuta merkittävää haittaa Natura-alueelle. Etelä-Pohjanmaan liitto on osallistunut kaavatyöhön kuten myös Metsähallituksen ja Ähtärin kaupungin edustajat.

Hauinniemen AP-alue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakentamiseen. Alueelta on 2-3 kilometriä Ähtärin keskustaajamaan rakennettua tieyhteyttä myöden. Vesijohto on rakennettu Hauinlahteen asti. Hauinniemen rannat on osoitettu rakentamisesta vapaiksi noin 100-300 metrin etäisyydelle rannasta ja ne on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Toimenpiteet alueella vaativat maisematyöluvan. Hauinniemen itärannalle on osoitettu tarkoin harkittuun katveeseen erillisen rantasaunan ja veneluiskan rakennuspaikat. Viranomaisten lausunnoissa ei ole esitetty muutoksia Hauinniemen AP-alueen sijainnin, koon tai kaavamerkinnän oikeusvaikutusten osalta. Alue sijoittuu selkeään rakentamattomaan kangasmaastoon, jossa ei ole kiinteistörajoja. Rakennuslupamenettelyssä on mahdollista vaatia ja esittää täydentäviä asemapiirrostasoisia esityksiä.

A on antanut vastaselityksen.

Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, kumonnut Ähtärin kaupunginvaltuuston päätöksen Hauinniemeen osoitettujen rantasauna-, venevalkama- ja AP 10 -merkintöjen, Miilukankaalle luonnonsuojelualueen itäpuolelle osoitettujen AP 1 ja AP 4 -merkintöjen sekä Hautatiensuun niemen ja Peuralahden niemen väliin osoitetun RA 4 -merkinnän osalta.

Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt valituksen Ähtärin kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Siltä osin kuin nyt on kysymys, hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Yleiskaavan sisältövaatimukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena yleiskaavaa laadittaessa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on otettava huomioon yleiskaavaa laadittaessa siten kuin siitä on edellä mainittu. Lainkohdan 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, asumisen tarpeet ja palvelujen saatavuus, mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, ympäristöhaittojen vähentäminen, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Lainkohdan 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Lainkohdan 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaan laadittaessa yleiskaavaa pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

Maakuntakaava

Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 23.5.2005. Maakuntakaavassa on Väliveden länsiranta osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Väliveden länsirannalla sijaitsee Miilun vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Natura 2000 -alue, joka on maakuntakaavassa osoitettu SL-6-merkinnällä.

Luonto- ja maisemaselvitykset

Suunnittelualueesta on laadittu rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva selvitys, joka on valmistunut 9.3.2004. Selvityksen mukaan valituksessa tarkoitetuilla alueilla ei ole havaittavissa huomattavia rakennuskulttuurisia arvoja.

Yleiskaavan 8.10.2003 päivätyn luonto- ja maisemaselvityksen mukaan suunnittelualueella ei ole valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita eikä valtakunnallisissa selvityksissä mainittuja valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, kansallismaisemia tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Kaava-alueeseen sisältyvässä Mustasaaressa pesii vuosittain kalasääski. Väliveden länsipuolella kaava-alue rajoittuu Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan Miilun aarniometsään. Selvityksessä suunnittelualueen rannat on arvioitu ja luokiteltu kahdella eri arviointimenetelmällä.
Luonto- ja maisemakohdeluokituksessa on selvitetty ja rajattu suunnittelualueen merkittävät luonto- ja maisemakohteet. Kohteet on niiden merkityksen mukaan luokiteltu arvokkaiksi (I), huomion arvoisiksi (II) tai melko tavanomaisiksi (III). Luokan I alueille ei tulisi osoittaa lainkaan rakentamista. Luokan II alueille rakentamisen sijoittamisessa tulisi alueen ominaispiirteet ottaa huomioon. Luokan III alueet ovat luonto- ja maisema-arvoiltaan pääasiassa tavanomaisia alueita, jotka soveltuvat rakentamiseen. Selvityksen mukaan Väliveden länsirannalla oleva Koppeloniemi sekä sen eteläpuolella olevan Hauinniemen eteläosa ja itäranta sekä Väliveden itärannalla oleva Hautatiensuun niemi on luokiteltu arvokkaiksi luonto- ja maisemakohteiksi. Koppeloniemen tyvialue, sen itäpuolella olevat Vähät-Sammalet-saaret, Hautatiensuun niemen eteläpuolella oleva Peuralahden niemi ja Väliveden länsirannan edustalla oleva Mustasaari on luokiteltu huomion arvoisiksi luonto- ja maisemakohteiksi.

Luonto- ja maisemaselvityksessä suunnittelualueen ranta-alueet on arvioitu ja luokiteltu myös maisema-ekologisen rantaluokituksen perusteella. Tämän arvioinnin tarkoituksena on ollut auttaa sijoittamaan eri maankäyttömuodot niille parhaiten soveltuville alueille siten, että luonnonympäristölle ja maisemalle koituva haitta jää mahdollisimman pieneksi. Alueet on luokiteltu luonto- ja/tai maisema-arvoiltaan merkittäväksi rannaksi, joka tulisi säilyttää rakentamattomana (I), luonto- ja/tai maisema-arvoiltaan melko merkittäväksi rannaksi, jolle rakentamista tulisi välttää (II), luonto- ja/tai maisema-arvoiltaan melko tavanomaiseksi rannaksi, joka soveltuu jossain määrin rakentamiseen (III), sekä luonto- ja/tai maisema-arvoiltaan tavanomaiseksi rannaksi, joka soveltuu rakentamiseen (IV). Selvityksessä Koppeloniemi tyviosineen, Hauinniemen kärjen ranta-alue, Mustasaari, Vähät-Sammalet-saaret, Hautatiensuun niemi ja Peuralahden niemi on luokiteltu luonto- ja/tai maisemaarvoiltaan merkittäviksi ranta-alueiksi. Koppeloniemen pohjoispuolinen ranta-alue, Hauinniemen muu ranta-alue sekä Hautatiensuun niemen ja Peuralahden niemen väliin jäävä noin 100 x 100 metrin suuruinen ranta-alue on luokiteltu melko merkittäviksi ranta-alueiksi. Hauinniemen sisäosa, Miilun aarniometsän ja Mustasaaren välinen ranta-alue sekä Väliveden itäranta Peuraniemestä pohjoiseenpäin on muilta osin luokiteltu melko tavanomaiseksi rannaksi. Hauinniemen ja Miilukankaan välissä oleva Hauinlahden alue on luokiteltu tavanomaiseksi rannaksi.

Rantaosayleiskaavan toteuttamisen vaikutuksista kalasääsken pesintään Mustasaaressa ja Miilun Natura 2000 -verkostoon kuuluvasta aarniometsäalueesta on teetetty erillinen selvitys, josta on annettu lausunto 5.7.2005.

Väliveden länsirannan uudet AP-alueet sekä rantasauna- ja veneluiska-merkinnät

Hauinniemen sisäosaan on alueelle, jonka etäisyys rannasta vaihtelee noin 50 metrin ja runsaan 100 metrin välillä, osoitettu pientalovaltainen asuntoalue (AP 10). AP-alueelle on osoitettu kahteen riviin yhteensä kymmenen uutta ei-omarantaista ohjeellista rakennuspaikkaa. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yksiasuntoisen enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen sekä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 300 m2. Hauinniemen itäranta ja eteläosa sekä sen pohjoispuolella oleva Koppeloniemi on yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Tuolle ranta-alueelle on merkitty yhden erillisen kerrosalaltaan enintään 30 m2:n suuruisen rantasaunan rakennuspaikka sekä veneluiska. Muu Hauinniemen alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Lisäksi Hauinniemeen on merkitty ranta-alueita kiertävä ulkoilureitti. Niemen länsiosassa oleva tervahauta ja eteläkärjessä oleva kivikautinen asuinpaikka on osoitettu kaavassa muinaismuistoaluemerkinnöillä (sm).

Hauinniemen eteläpuolella Miilun aarniometsän ja järven välissä olevalle Miilukankaan ranta-alueelle on kaavassa merkitty kaksi erillistä pientalovaltaista asuntoaluetta (AP 1 ja AP 4), joille on osoitettu viisi uutta omarantaista ohjeellista rakennuspaikkaa. Niitä koskevat samat kaavamääräykset kuin Hauinniemeen suunniteltua asuntoaluetta. AP-alueiden väliin jää noin 30-40 metrin levyinen M-alue. AP-alueiden länsipuolella olevan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Miilun boreaalisen luonnonmetsän ja AP-alueiden väliin jää noin 40-70 metrin levyinen kaistale M-aluetta. Ranta-alueen edustalla noin 300 metrin etäisyydellä lähimmästä AP 4 -alueesta sijaitseva Mustasaari on kaavassa merkitty MY-alueeksi sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo).

Hauinlahteen Hauinniemen ja Miilukankaan AP-alueiden väliselle alueelle on osoitettu yksi erillinen pientalovaltainen asuntoalue (AP 4) ja kaksi erillistä loma-asuntoaluetta (RA 1 ja RA 2). AP-alueiden neljästä rakennuspaikasta kolme on jo rakennettu. RA-alueiden rakennuspaikoista kaikki kolme ovat omarantaisia ja ne on jo rakennettu. Muu osa Hauinlahden ranta-alueesta on merkitty M-alueeksi.

Valituksen kohteena oleville Hauinniemen ja Miilukankaan ranta-alueille on osoitettu 16 uutta vakituisen asunnon rakennuspaikkaa rakennusoikeuden ollessa 16 x 300 m2. Rakennuspaikoista viisi Miilukankaalla olevaa on omarantaista ja kymmenen sijaitsee järven ympäröimässä niemessä. Hauinniemen asuntoalueen ja järven välinen noin 50-100 metrin levyinen ranta-alue on laadittujen luonto- ja maisemaselvitysten mukaan arvokasta luonto- ja maisemakohdetta (I) sekä luonto- ja/tai maisema-arvoiltaan merkittävää tai melko merkittävää ranta-aluetta (I-II). Yleiskaavassa on tuolle arvokkaaksi luonto- ja maisemakohteeksi luokitellulle alueelle merkitty rantasaunan rakennuspaikka ja veneluiska. Itse asuntoalueet on arvioitu luonto- ja/tai maisema-arvoiltaan melko tavanomaisiksi ranta-alueiksi (III), jotka soveltuvat jossain määrin rakentamiseen. Omarantaiset vakituiseen asumiseen suunnitellut rakennuspaikat sijaitsevat puolestaan Natura-verkostoon sisältyvän aarniometsän sekä kalasääsken pesimiseen käyttämän saaren välisellä rantavyöhykkeellä. Kaavakartan mukaan Hauinlahden ranta-alueella on jo kolme vakituista asuntoa ja kolme loma-asuntoa.

Kaavamääräysten mukaan yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana ja sitä voidaan käyttää kaava-alueella rakennuslupien myöntämisen perusteena. Asuntoalueiden rakennuspaikat on osoitettu kaavassa vain ohjeellisina. Rakennuspaikan rajoja ja rakennusaloja ei siten ole merkitty kaavakartalle. Asuntoalueen kunnallistekniset ratkaisut eivät ilmene kaavasta. Yleiskaava on laadittu mittakaavassa 1:10 000.

Yleiskaavan laatimisen tarkoituksena on muun muassa ollut poistaa suunnittelutarve Hauinniemen ja Miilukankaan yleiskaava-alueelta. Kaavan pienestä mittakaavasta johtuen aluerajaukset ovat epätarkkoja. Suurimmista sallituista rakennusten lukumääristä ei ole annettu määräyksiä. Näin ollen ja kun erityisesti otetaan huomioon yleiskaavassa Väliveden länsirannalle suunniteltujen asuntoalueiden suurin sallittu rakennusoikeus ja rakentamistiheys, rakennuspaikkojen sijainti kaava-asiakirjoihin sisältyvien selvitysten mukaisten muinaisjäännösten sekä luonto- ja maisema-arvoja sisältävien alueiden läheisyydessä, kaavan yleispiirteisyys, maakuntakaavan aluevaraukset sekä alueen luonto- ja maisemaselvitykset, hallinto-oikeus katsoo, ettei yleiskaavassa ole Hauinniemen ja Miilukankaan uusien pientalovaltaisten asuntoalueiden osalta riittävästi otettu huomioon maiseman ja luonnonarvojen vaalimisen vaatimusta. Rakennuslupien myöntämisen perusteena käytettävältä yleiskaavalta vaaditun ohjaustavoitteen saavuttaminen olisi myös edellyttänyt tarkempaa suunnittelua, jotta yleiskaava täyttäisi sille asetetut sisältövaatimukset. Kaupunginvaltuuston päätös on siten lainvastainen Hauinniemeen ja Miilukankaalle osoitettujen AP-alueiden sekä Hauinniemeen merkityn rantasaunan rakennuspaikan ja veneluiskan osalta.

Väliveden itärannan uudet RA-alueet

Väliveden itärannalle on yleiskaavassa osoitettu neljä erillistä loma-asuntoaluetta (RA 3, RA 3, RA 4 ja RA 4), joilla on yhteensä 14omarantaista rakentamatonta rakennuspaikkaa. Rakennuspaikoille saa rakentaa yksiasuntoisen, enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen sekä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 200 m2. Näiden asuntoalueiden eteläpuolella olevaan Peuraniemeen on merkitty loma-asuntoalue, jossa on kolme rakennettua rakennuspaikkaa. Vähät Sammalet -saaret on merkitty kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). RA 3 -alueiden eteläpuolella on muinaismuistoalue (sm). Hautatiensuun niemi on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi (ma) ja Peuralahden niemi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Hautatiensuun niemen pohjoispuolella olevan RA 3 -alueen ja Peuralahden niemen molemmin puolin sijoittuvien RA 4 -alueiden välinen ranta-alue on merkitty MY-alueeksi ja muu osa alueesta M-alueeksi.

Arvokkaaksi ja huomion arvoiseksi luonto- ja maisemakohteeksi (I-II) arvioitujen Hautatiensuun niemen ja Peuralahden niemen välissä sijaitsee maisema-ekologisessa rantaluokituksessa luonto- ja/tai maisema-arvoiltaan melko merkittäväksi ranta-alueeksi (II) luokiteltu noin 100 x 100 metrin suuruinen ranta-alue, jolle rakentamista tulisi välttää. Yleiskaavassa alue on sisällytetty RA 4 -alueeseen. Kun erityisesti otetaan huomioon Väliveden itärannalle yleiskaavassa osoitettujen uusien omarantaisten rakennuspaikkojen määrä ja sijainti, suurin sallittu rakennusoikeus sekä alueen luonto- ja maisema-arvoista asiakirjoissa oleva selvitys, hallinto-oikeus katsoo, ettei yleiskaavassa myöskään edellä mainitun ranta-alueen osalta ole otettu riittävästi huomioon maiseman ja luonnon arvojen vaalimisen vaatimusta. Yleiskaava ei tältä osin täytä loma-asutusta koskevalle ranta-alueen yleiskaavalle laissa asetettuja vaatimuksia. Kaupunginvaltuuston päätös on siten lainvastainen Hautatiensuun niemen ja Peuralahden niemen välisen RA 4 -alueen osalta.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 32 § 1 momentti, 39 §, 44 §, 72 § 1 ja 2 momentti sekä 73 § 1 momentti
Kuntalaki 90 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Ähtärin kaupunginhallitus on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen ja kaupunginvaltuuston päätöksestä tehty valitus hylätään myös niiltä osin. Lisäksi kaupunginhallitus on pyytänyt, että korkein hallinto-oikeus toimittaa asiassa katselmuksen.

Valituksensa perusteluiksi kaupunginhallitus on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kaavan osittain kumoavassa päätöksessä yksi maanomistaja on asetettu eriarvoiseen asemaan, kun kaavasta on poistettu tämän 19 kaavan mitoituksen mukaista rakennuspaikkaa eli noin puolet tämän rakennusoikeudesta. Näin ollen kumoamispäätös on maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentin vastainen. Kaavaratkaisussa kyseiset rakentamisalueet on sijoitettu pitkän harkinnan ja vaihtoehtojen vertailun tuloksena, eikä niitä kunnanvaltuuston hyväksymiä aluekokonaisuuksia rikkomatta voi sijoittaa muutoin. Ne eivät myöskään ole maiseman ja luonnonympäristön huomioon ottamisen tai muutoinkaan kaavan sisältövaatimusten osalta lainvastaisia.

Hallinto-oikeus on myös ylittänyt toimivaltansa puuttuessaan kaavan sisältöön tavalla, joka muuttaa olennaisesti kaavoituksen tavoitteita ja kaavan sisältöä. Lisäksi kumottujen alueiden kaavoittaminen myöhemmin käy mahdottomaksi, koska kaava-alue muodostuisi liian suppeaksi.

Kaava-alueella tai sen tuntumassa ei sijaitse Miilun aarniometsäalueen lisäksi muita luonnonsuojelu- tai suojeluohjelma-alueita. Miilun alueen tuntumaan sijoitetusta rakentamisesta on tehty erillinen vaikutusselvitys, jonka mukaan kaavaratkaisu ei vaikuta haitallisesti Natura 2000 -ohjelman toteutukseen.

Laaditun erillisen vaikutusarvioinnin mukaan Väliveden länsirannalla Miilukankaan kohdalle ranta-alueelle osoitettujen vakituisten asuntojen rakennuspaikkojen ei voida katsoa aiheuttavan Miilun Natura-alueelle sellaista haittaa, joka olisi Euroopan komission ohjeiden mukaan tulkittava merkittäväksi, eivätkä ne myöskään oleellisesti vaikuta kalasääsken pesintään, jota enemmän häirinnee Merenkulkulaitoksen väylää pitkin tapahtuva veneily.

Hauinniemessä kaavaratkaisu noudattaa luonto- ja maisemaselvityksen rajauksia ja osoitetut rakennuspaikat sijoittuvat hakkuuaukiolle. Maisemallisesti merkittävän niemen rantavyöhyke säilyy nykyisen metsäisenä. Alueelle sijoitetut venevalkama ja rantasauna keskittävät virkistyskäytön mainittuihin kohtiin ja yhdessä niin sanotulle Sisälmyksen alueelle sijoitetun venesataman kanssa ne poistavat nykyisen veneiden hajasijoituksen. Hauinniemen kärkeen sijoitettu pieni uimaranta toteuttaa nykyistä virkistyskäyttöä eikä se haittaa alueen vierestä löytynyttä muinaismuistoaluetta. Hauinniemen taustarakentamisella saatiin niin sanotun Sisälmyksen aluekokonaisuus säilytettyä rakentamattomana, mikä erityisesti tyydytti paikallista kulttuuriväkeä ja kotiseutuyhdistystä.

Väliveden itärannalle sijoitettu rakentaminen toteuttaa edelleen niin sanotun Sisälmyksen alueen rakentamatonta kokonaisuutta. Hallinto-oikeuden poistettavaksi päättämät rakennuspaikat sijaitsevat inventoitujen luontokohteiden välissä ja niiden keskelle jää lomarakennuspaikkojen väliin kapea puronotko, jota ei ole selvityksessä inventoitu erityiseksi luontokohteeksi tai edes mainittu selvitysraportissa. Myöskään tällä alueella edellä mainituista aluekokonaisuuksista ja inventoiduista luontokohteista sekä muinaismuistoista johtuen kaavaratkaisulle ei ehdotusvaiheessa jäänyt vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Maakuntakaavassa koko Väliveden länsirannalle osoitettu kulttuurin ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä osa-alue perustuu vanhaan seutukaavaan, missä kyseinen aluekokonaisuus on Tuomarniemen metsäkoulun aluetta. Sittemmin Metsähallitus on luopunut omasta suojelutavoitteestaan, eikä kokonaisuuden säilymistä rakentamattomana ole katsottu tarpeelliseksi sisällyttää enää uuteen maakuntakaavaan. Maakuntakaavamääräys on otettu huomioon yleiskaavassa eikä maakuntaliitolla ollut kaavaratkaisusta huomautettavaa.

Hallinto-oikeuden päätöksessä on alueiden kumoamisia perusteltu yleiskaavan yleispiirteisyydellä, kuten riittämättömällä rakentamisen yksityiskohtaisella ohjaamisella (rakennusten määrän, rakennuspaikkojen rajojen ja rakennusalojen puuttuminen). Yleensä rakennuspaikkoja ei ole merkitty sitovina ranta-asemakaavoihinkaan. Yleiskaavoissa ei ole yleensä merkitty myöskään rakennusaloja esitystarkkuudesta johtuen. Kaavassa säädellään rakentamisen etäisyyttä rannasta, mikä yhdessä rakentamisoikeuden erittelyn ja kaupungin rakennusjärjestyksen kanssa riittää rakentamisen ohjaamiseen rakennuslupamenettelyllä. Yleiskaavan tarkkuus on riittävä sekä esitysmittakaavan, kaavamerkintöjen että rakentamisen ohjaamisen yksityiskohtien perusteella ja vastaa yleisesti käytettyjä kaavoitusperiaatteita. Se, että kaavan tarkkuus ja sisältö riittää muilla kuin kumotuilla rakentamisalueilla, ei ole loogista tai tasapuolista.

Päätöksessä on arvosteltu kunnallisteknisten ratkaisujen puuttumista. Tämä on kaavan toteuttamista, eikä näiden ratkaisujen yleensä voida olettaakaan olevan suunnitteluvaiheessa tiedossa. Kunnallisteknisiä ratkaisuja on käsitelty kaavamääräyksissä ja kaavaselostuksessa. Kaavan toteutusta varten kaupunki on teettänyt vesihuollon yleissuunnitelmat ja jätevesien käsittelyvaihtojen taloudellisuusvertailut alueittain (Pöyry Environment Oy 6.3.2007) sekä Väliveden - Ähtärinsalmen osayleiskaavan toteuttamiseksi Väliveden ja Ähtärinsalmen rantayleiskaava-alueen jätevesien käsittelyn esiselvityksen (Hämeen Ympäristösuunnittelu Osk 27.2.2006). Kumpikin selvitys osoittaa, että kaava on tältäkin osin tarkoituksenmukainen ja taloudellisesti toteutettavissa.

Itärannalle osoitettujen uusien omarantaisten rakennuspaikkojen osittaista kumoamista hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole tarkasti perusteltu. Päätös tulisi perustella lainkohdittain. Perusteluissa on viitattu koko Väliveden itärantaan, mutta kumoaminen koskee vain keskimmäistä rakentamisaluetta.

Koko alueen ja ennen kaikkea hallinto-oikeuden päätöksellään kumoamien rakentamisalueiden luonteen, ympäristön ja maiseman toteamiseksi korkeimman hallinto-oikeuden tulisi toimittaa paikan päällä hallintolainkäyttölain 41 §:n mukainen katselmus.

A on antanut valituksen johdosta selityksen. A on uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä ja vaatinut, että Ähtärin kaupunginhallituksen valitus ja vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

Lisäksi A on muun ohella esittänyt, että rakennuskortteleiden sijoittaminen Miilun Natura-alueen ja kalasääsken pesimäsaaren välittömään läheisyyteen osoittaa piittaamattomuutta luonnonarvoista. Venereitti kalasääsken pesäpaikasta Mustasaaresta kulkee runsaan 500 metrin etäisyydellä ja Miilunkorven ranta-alueen lähin AP-rakennuspaikka on Mustasaaresta alle 400 metrin etäisyydellä. Veneliikenteen mahdollinen häiriö on suurimmillaan lomakautena heinäkuussa, jolloin kalasääskellä on jo poikaset ja pesinnän epäonnistuminen kannalta kriittinen kausi on jo ohi. Pysyvän asutuksen vaikutukset kohdistuvat myös kalasääsken haudonta-aikaan huhtikuun lopulta juhannukseen saakka, jolloin pesinnän epäonnistumisen riski on suurin.

Hauinniemen alueella, jonne on osoitettu kymmenen asuinpientalon rakennusoikeus, rannat eivät tule säilymään luonnontilaisina. Laiturit tehtäisiin rantaan talojen kohdalle ja ranta otettaisiin yksityiskäyttöön estäen virkistyskäytön. Lisäksi kaksikerroksiset asuinpientalot näkyisivät kapean rantakaistaleen takaa ja turmelisivat rantamaiseman järveltä katsottaessa. Kun kysymys on lisäksi pysyvästä asutuksesta, asuinkorttelin sisäisten suunnitelmien ja määräysten on oltava huomattavasti tarkempia kuin omarantaisissa lomarakennuskortteleissa. Hauinniemen osalta jää avoimeksi muun muassa korttelin sisäisen liikenteen järjestäminen, vesi- ja viemärijohtojen sijoittaminen, rakennuspaikkojen koko ja muoto sekä miten lähelle rakennuspaikan rajaa saa rakentaa. Kunnallistekniset suunnitelmat ja laskelmat eivät ole olleet käytettävissä rantaosayleiskaavaa käsiteltäessä. Kysymyksessä on noin viiden kilometrin päässä keskustaajamasta oleva erillinen alue.

Ähtärin kaupunginhallitus on antanut vastaselityksen, jossa on uudistettu aikaisemmin esitetty. Lisäksi kaupunginhallitus on esittänyt muun ohella, että Miilunkorven ranta-alueen uuden AP-alueen rakennusalue sijoittuu käytännössä noin 400 metrin päähän Mustasaaresta. Haittaa kalasääsken pesinnälle aiheuttaa jo sekä veneväylällä tapahtuva että jo olevalta lomarakennuskorttelilta (Mustaniemen rantakaava) tapahtuva veneliikenne.

Hauinniemen alueella kysymys on taustarakentamisesta, jolloin rantamaiseman kannalta arvokas välitön rantavyöhyke saadaan säilymään. Tarkasti harkituista yhteiskäyttöpaikoista johtuen rantavyöhykkeen lohkominen taustatonttien lisämaaksi ei ole mahdollista, vaan alue säilyy Metsähallituksen omistuksessa. Alueelle ei kohdistu ulkopuolista rannankäyttöpainetta, koska riittävät venesatamat on sijoitettu Sisälmyksenlahteen ja Ähtärinsalmeen keskittämään nykyistä Sisälmyksen alueella hajallaan olevaa veneenpitoa. Hauinniemen rantavyöhykkeelle kohteina osoitetut venevalkama ja rantasauna sekä Väliveden itärannalle sijoitettu neljän lomarakennuspaikan RA-alue säästävät luonnon ja ympäristön kannalta merkittävimmät kohteet ja supistavat rakentamisen vaikutukset niin pieniksi kuin mahdollista vähemmän merkittävillä luonto- ja maisemakohdealueilla.

Vaatimus tarkemmista määräyksistä Hauinniemen asuinpientalojen alueella (AP) ei ole yleiskaavoituskäytännön mukainen. Hauinniemen alueelle osoitetut kymmenen rakennuspaikkaa yhdessä muiden vakituisten asuntojen rakennuspaikkojen myötä ei ole vielä sellainen asutuskeskittymä, että sille pitäisi yleiskaavoituksen yhteydessä laatia asemakaavan tarkkuutta edustavat rakentamismääräykset ja sijoitusratkaisut. Kaikki kaavassa osoitettu rakentaminen on kaavan mitoitustarkastelun mukaista. Rantaosayleiskaavassa on suositeltu uusien vakituisten asuntojen liittämistä keskitettyyn vesi- ja jätevesihuoltoon. Kuitenkaan tarkkoja vesihuoltosuunnitelmia ei voida haja-asutusalueella laatia ennen kuin selvitetään, liittyvätkö myös olevat asunnot rakennettavaan verkostoon. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä periaateratkaisut ja taloudellisuuslaskelmat. Väliveden alueella yksityiskohtaisen vesihuoltosuunnittelun tekeminen yhtä aikaa yleiskaavoituksen kanssa ei ole ollut mahdollista.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Kaupunginhallituksen vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2. Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut Ähtärin kaupunginvaltuuston päätöksen Väliveden itärannalle osoitetun Hautatiensuun niemen ja Peuralahden niemen välisen RA 4 -alueen sekä Väliveden länsirannalle Miilukankaan alueelle osoitettujen AP 4 ja AP 1 -varausten osalta. Vastaavilta osin A:n kaupunginvaltuuston päätöksestä tekemä valitus hylätään.

Muilta eli Hauinniemen aluetta koskevilta osin kaupunginhallituksen valitus hylätään. Tältä osin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Katselmuspyyntö

Kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 41 § ja asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeellista.

2. Pääasiaratkaisu

Kaavan mitoituksen pääkohdat

Kaavaselostuksen ja emätilakohtaisen mitoitustaulukon mukaan alueella on mitoittavaa, muunnettua rantaviivaa noin 11 kilometriä. Alueelle on osoitettu mitoitustaulukon mukaan yhteensä 65 asuntoyksikköä, joista loma-asutukseen tarkoitetut RA-alueet ovat omarantaisia ja pientalovaltaiset asuntoalueet (AP) osaksi omarantaisia, osaksi eli Hauinniemessä taustamaastoon sijoittuvia. Kokonaismitoitus on siten noin 6 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden.

Mitoituksen perusteena on käytetty Etelä-Savon seutukaavaliiton rantaviivan muuntamismallia sekä karttaa, johon eri mitoitusvyöhykkeet on merkitty luonto- ja maisema-arvoja koskevan selvityksen perusteella siten, että arvokkaimmilla alueilla mitoitus on 4 rakennuspaikkaa ja vähiten arvokkailla 6 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Mitoitustaulukon mukaan rakennuspaikkoja olisi alueelle tullut 53, mutta olemassa olevan rakennuskannan ja eri emätilojen tasapuolisen kohtelun vuoksi rakennuspaikkoja on osoitettu tätä enemmän.

Rakentamattomiksi tarkoitettujen alueiden jääminen rakentamattomiksi on varmistettu maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa tarkoitetuin rakentamisrajoituksin.

Luonto- ja maisemaselvitykset

Suunnittelualueesta on laadittu rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva selvitys, joka on valmistunut 9.3.2004. Selvityksen mukaan valituksessa tarkoitetuilla alueilla ei ole havaittavissa huomattavia rakennuskulttuurisia arvoja.

Selvityksessä on muun ohella todettu, että Ähtärin salmen ja Väliveden alue on tähän asti onnistuttu säilyttämään yleiskuvaltaan kohtalaisen luonnontilaisena ja rannat varsin hyvin vailla tiheitä mökkialueita. Selvityksessä on pidetty suotavana, että muun muassa Hauinniemen ja Ähtärinsalmen sekä Peuraniemen ja Ähtärinsalmen väliset ranta-alueet jätettäisiin kokonaan rakentamatta.

Yleiskaavan 8.10.2003 päivätyn luonto- ja maisemaselvityksen mukaan suunnittelualueella ei ole valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita eikä valtakunnallisissa selvityksissä mainittuja valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, kansallismaisemia tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Kaava-alueeseen sisältyvässä Mustasaaressa pesii vuosittain kalasääski. Väliveden länsipuolella kaava-alue rajoittuu Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan Miilun aarniometsään. Selvityksessä suunnittelualueen rannat on arvioitu ja luokiteltu kahdella eri arviointimenetelmällä.
Luonto- ja maisemakohdeluokituksessa on selvitetty ja rajattu suunnittelualueen merkittävät luonto- ja maisemakohteet. Kohteet on niiden merkityksen mukaan luokiteltu arvokkaiksi (I), huomion arvoisiksi (II) tai melko tavanomaisiksi (III). Luokan I alueille ei tulisi osoittaa lainkaan rakentamista. Luokan II alueille rakentamisen sijoittamisessa tulisi alueen ominaispiirteet ottaa huomioon. Luokan III alueet ovat luonto- ja maisema-arvoiltaan pääasiassa tavanomaisia alueita, jotka soveltuvat rakentamiseen.

Selvityksen mukaan Väliveden länsirannalla oleva Koppeloniemi sekä sen eteläpuolella olevan Hauinniemen eteläosa ja itäranta sekä Väliveden itärannalla oleva Hautatiensuun niemi on luokiteltu arvokkaiksi luonto- ja maisemakohteiksi. Koppeloniemen tyvialue, sen itäpuolella olevat Vähät-Sammalet-saaret, Hautatiensuun niemen eteläpuolella oleva Peuralahden niemi ja Väliveden länsirannan edustalla oleva Mustasaari on luokiteltu huomion arvoisiksi luonto- ja maisemakohteiksi.

Luonto- ja maisemaselvityksessä suunnittelualueen ranta-alueet on arvioitu ja luokiteltu myös maisema-ekologisen rantaluokituksen perusteella. Tämän arvioinnin tarkoituksena on ollut auttaa sijoittamaan eri maankäyttömuodot niille parhaiten soveltuville alueille siten, että luonnonympäristölle ja maisemalle koituva haitta jää mahdollisimman pieneksi. Alueet on luokiteltu luonto- ja/tai maisema-arvoiltaan merkittäväksi rannaksi, joka tulisi säilyttää rakentamattomana (I), luonto- ja/tai maisema-arvoiltaan melko merkittäväksi rannaksi, jolle rakentamista tulisi välttää (II), luonto- ja/tai maisema-arvoiltaan melko tavanomaiseksi rannaksi, joka soveltuu jossain määrin rakentamiseen (III), sekä luonto- ja/tai maisema-arvoiltaan tavanomaiseksi rannaksi, joka soveltuu rakentamiseen (IV).

Selvityksessä Koppeloniemi tyviosineen, Hauinniemen kärjen ranta-alue, Mustasaari, Vähät-Sammalet-saaret, Hautatiensuun niemi ja Peuralahden niemi on luokiteltu luonto- ja/tai maisema-arvoiltaan merkittäviksi ranta-alueiksi. Koppeloniemen pohjoispuolinen ranta-alue, Hauinniemen muu ranta-alue sekä Hautatiensuun niemen ja Peuralahden niemen väliin jäävä noin 100 x 100 metrin suuruinen ranta-alue on luokiteltu melko merkittäviksi ranta-alueiksi. Hauinniemen sisäosa, Miilun aarniometsän ja Mustasaaren välinen ranta-alue sekä Väliveden itäranta Peuraniemestä pohjoiseenpäin on muilta osin luokiteltu melko tavanomaiseksi rannaksi. Hauinniemen ja Miilukankaan välissä oleva Hauinlahden alue on luokiteltu tavanomaiseksi rannaksi.

Rantaosayleiskaavan toteuttamisen vaikutuksista kalasääsken pesintään Mustasaaressa ja Miilun Natura 2000 -verkostoon kuuluvasta aarniometsäalueesta on teetetty erillinen selvitys, josta on annettu lausunto 5.7.2005.

Väliveden itärannalle osoitettu Hautatiensuun niemen ja Peuralahden niemen välinen RA 4 -alue

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen (8 kohta) ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys (9 kohta).

Maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaan laadittaessa yleiskaavaa pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, muun ohella katsottava, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön (1 kohta) ja luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen, vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon (2 kohta) ja että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta (3 kohta).

Kaavaratkaisun kuvaus

Väliveden itärannalle on yleiskaavassa osoitettu neljä erillistä loma-asuntoaluetta (RA 3, RA 3, RA 4 ja RA 4), joilla on yhteensä 14 omarantaista rakentamatonta rakennuspaikkaa. Rakennuspaikoille saa rakentaa yksiasuntoisen, enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen sekä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 200 m2. Näiden asuntoalueiden eteläpuolella olevaan Peuraniemeen on merkitty loma-asuntoalue, jossa on kolme rakennettua rakennuspaikkaa. Vähät Sammalet -saaret on merkitty kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). RA 3 -alueiden eteläpuolella on muinaismuistoalue (sm). Hautatiensuun niemi on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi (ma) ja Peuralahden niemi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Hautatiensuun niemen pohjoispuolella olevan RA 3 -alueen ja Peuralahden niemen molemmin puolin sijoittuvien RA 4 -alueiden välinen ranta-alue on merkitty MY-alueeksi ja muu osa alueesta M-alueeksi.

Arvokkaaksi ja huomion arvoiseksi luonto- ja maisemakohteeksi (I-II) arvioitujen Hautatiensuun niemen ja Peuralahden niemen välissä sijaitsee maisema-ekologisessa rantaluokituksessa luonto- ja/tai maisema-arvoiltaan melko merkittäväksi ranta-alueeksi (II) luokiteltu noin 100 x 100 metrin suuruinen ranta-alue, jolle rakentamista tulisi välttää. Yleiskaavassa alue on sisällytetty RA 4 -alueeseen.

Kyseinen RA 4 -kortteli on keskikohdaltaan noin 250 metriä leveä ja noin 150 metriä syvä. Kaavamääräyksen mukaan kullekin neljälle rakennuspaikalle saa sijoittaa asuinrakennuksen ja talousrakennuksia siten, että niiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 200 neliömetriä. Rakennusten etäisyys rantaviivasta on vähintään 30 metriä tai rantapenkereestä vähintään 20 metriä; erillisen enintään 30 kerrosneliömetrin suuruisen saunarakennuksen osalta vastaavat vähimmäisetäisyydet ovat 15 ja 10 metriä.

Oikeudellinen arviointi

Hallinto-oikeuden ratkaisu, jolla kaavan hyväksymispäätös on kumottu edellä mainitun RA 4 -alueen osalta, on perustunut kaavan maisemaekologisessa rantaluokituksessa tehtyyn suositukseen välttää rakentamista kyseiselle rantaan sijoittuvalle noin 100 x 100 metrin suuruiselle alueelle. Tätä aluetta ei erikseen mainita kaavan merkittäviä luonto- ja maisemakohteita koskevassa inventoinnissa. Kaupunginhallituksen mukaan alueella on kapea puronotko.

Kun otetaan huomioon kaavaratkaisu kokonaisuutena, se, ettei kysymyksessä ole luontoselvitysten perusteella poikkeuksellisen arvokas luontokohde, sekä mahdollisuudet rakennuslupamenettelyssä sijoittaa rakennuspaikat alueelle siten, että vältetään kyseisen kohteen vahingoittamista, kaavaratkaisu ei ole lainvastainen. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja A:n kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeudelle tekemä valitus hylättävä.

Väliveden länsirannalle Miilukankaan alueelle osoitetut AP 4 ja AP 1 -varaukset

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen
(8 kohta).

Maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaan laadittaessa yleiskaavaa pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, muun ohella katsottava, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön (1 kohta) ja luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon (2 kohta) ja että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta (3 kohta).

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Pykälän 3 momentin mukaan kaavaa laadittaessa, hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä muinaismuistolain 13 §:ssä säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä muinaismuistolaissa säädetään.

Luonnonsuojelulain 39 §:n 2 momentin mukaan sellainen rauhoitetun linnun pesäpuu, joka on asianmukaisesti merkitty, tai suuren petolinnun pesäpuu, jossa oleva pesäpuu on säännöllisesti käytössä ja selvästi nähtävissä, on rauhoitettu. Luonnonsuojeluasetuksen 19 §:n mukaan suuriin petolintuihin kuuluu muiden ohella sääksi (Pandion haliaetus).

Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä.

Kaavaratkaisun kuvaus ja tehdyt selvitykset

Maakuntakaava

Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 23.5.2005. Maakuntakaavassa on Väliveden länsiranta osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Suunnittelumääräyksen mukaan kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto.

Miilun Natura-alue

Rantaosayleiskaava-alue rajautuu Väliveden länsirannalla sijaitsevaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan Miilun aarniometsään. Hauinniemen eteläpuolella Miilun aarniometsän ja järven väliselle Väliveden länsirannalla olevalle Miilukankaan ranta-alueelle on kaavassa osoitettu kaksi erillistä pientalovaltaista asuntoaluetta (AP 1 ja AP 4), joille on osoitettu yhteensä viisi uutta omarantaista ohjeellista rakennuspaikkaa. Kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksiasuntoisen, enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen sekä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 300 neliömetriä. Rakennusten kokonaislukumäärää ei kaavassa ole määrätty. Miilukankaan ranta-alueelle kaavassa osoitettujen, entiselle siemenviljelyalueelle sijoittuvien AP-alueiden länsipuolella olevan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Miilun boreaalisen luonnonmetsän ja AP-alueiden väliin jää noin 40-70 metrin levyinen kaistale maa- ja metsätalousaluetta (M), ja Natura-alue rajautuu tiehen.

Kysymyksessä oleva 13 hehtaarin suuruinen Miilun Natura-alue (FI0800089) kuuluu luontodirektiivissä (92/43/ETY) tarkoitettuna SCI-alueena Natura 2000 -verkostoon. Natura-alueen suojeltavat luontotyypit ovat boreaaliset luonnonmetsät. Alue on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde, joka suurimmaksi osaksi (85 %) on rauhoitettu asetuksella. Suojelun ulkopuolella olevat alueet liitetään nykyiseen luonnonsuojelualueeseen.

Rantaosayleiskaavan toteuttamisen vaikutuksista Miilun Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan aarniometsäalueeseen on teetetty erillinen selvitys, josta on annettu lausunto 5.7.2005 (Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi: Väliveden-Ähtärinsalmen rantaosayleiskaavan vaikutusten arviointi kalasääsken pesintään Mustasaaressa ja Miilun Natura-alueen perusteisiin). Suunnitellun rakentamisen vaikutuksia Natura-alueeseen arvioitu mainitussa lausunnossa. Lausunnon johtopäätöksenä on esitetty, että kaavahanke ei aiheuta Miilun Natura-alueelle sellaista haittaa, joka olisi Euroopan komission ohjeiden mukaan tulkittava merkittäväksi.

Mustasaaren kalasääsken pesä

Miilukankaan ranta-alueen edustalla noin 340 metrin etäisyydellä lähimmästä AP 4 -alueen reunasta sijaitseva Mustasaari on kaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Asiakirjojen mukaan kalasääski on vuosittain pesinyt Väliveden länsiosassa olevan Mustasaaren itäosassa veneväylän puolella. Kalasääski kuuluu lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukaisiin lajeihin. Kysymyksessä olevaa kaava-alueeseen kuuluvaa aluetta ei ole ilmoitettu Euroopan yhteisöjen komissiolle lintudirektiivissä tarkoitettuna erityisenä suojelualueena (SPA). Rantaosayleiskaavan toteuttamisen vaikutuksia kalasääsken pesintään Mustasaaressa on niin ikään arvioitu edellä mainitussa 5.7.2005 päivätyssä lausunnossa. Lausunnossa on muun ohella arvioitu, että asumisen aiheuttama lisähäiriö ei olisi merkittävää pesinnän onnistumisen kannalta. Lisääntyvä veneliikenne saattaa osaltaan heikentää pesinnän onnistumismahdollisuuksia.

Muinaismuistot kysymyksessä olevilta osin

Hauinniemen länsiosassa oleva tervahauta on osoitettu rantaosayleiskaavassa merkinnällä muinaismuistokohde (sm), joka sitä koskevan kaavamääräyksen mukaan on muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty

Hauinniemen eteläkärjessä oleva kivikautinen asuinpaikka on merkitty rantaosayleiskaavassa muinaismuistoalueeksi (sm). Sitä koskevan kaavamääräyksen mukaan alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kaavamääräyksen mukaan alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kaikista aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa.

Oikeudellinen arviointi

Maakuntakaavan huomioon ottamien yleiskaavaa laadittaessa

Rantaosayleiskaava tarkentaa maakuntakaavan laajan kulttuurimaiseman vaalimisen kannalta tärkeän osa-alueen rajausta. Etelä-Pohjanmaan liitto on lausunnossaan 17.1.2006 katsonut, että yleiskaavan ranta-alueiden toiminnot ovat linjassa vahvistettuun maakuntakaavaan nähden. Liitolla ei ollut yleiskaavasta huomautettavaa. Kaavaratkaisussa on säilytetty Inhan-Ähtärinsalmen kulttuurimaisemakokonaisuuden arvokkaimmat kokonaisuudet rakentamattomina. Maakuntakaava on yleiskaavaa laadittaessa ollut riittävästi ohjeena nyt kysymyksessä olevilta osin.

Rantaosayleiskaavan vaikutukset Natura-alueeseen

Miilukankaan ranta-alueelle yleiskaavassa osoitetun kahden asuinpientalovaltaisen asuntoalueen (AP 1 ja AP 4) ja Natura-alueen välissä oleva noin 40-70 metrin levyinen alue on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kaavan mahdollistama rakentaminen ei sijoitu Natura-alueelle eikä välittömästi rajaudu siihen.

Kaavan vaikutusten arvioinnista Natura-alueeseen annetun lausunnon mukaan suunnitteilla olevan rakentamisen haittavaikutukset Natura-alueeseen eivät suoraan kohdistu alueen suojeltaviin luontotyyppeihin, eikä kaavahanke aiheuta merkittävää haittaa Natura-alueen suojelun perusteena oleville luontoarvoille. Kysymyksessä on Natura-alueen ulkopuolelle sijoittuva kaavahanke.
Kun otetaan huomioon rakentamisen vaikutuksista Natura-alueeseen tehty selvitys, on ennalta arvioiden pois suljettua, että rantaosayleiskaavan mahdollistamalla alueiden käytöllä olisi kaava-alueen viereiselle Natura-kohteelle merkittäviä haitallisia vaikutuksia, kun otetaan huomioon, että alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon boreaalisten luonnonmetsien suojelemiseksi. Kaavaratkaisu ei tältä osin ole maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin ja luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin vastainen, eikä liioin maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin 8 kohdan tai 73 §:n 1 momentin 2 kohdan vastainen.

Vaikutukset Mustasaaren kalasääsken pesintään

Kaavan mukaan Miilukankaan ranta-alueelle sijoittuvat uudet AP-alueen asuintalot sijoittuvat lähimmillään noin 400 metrin päähän Mustasaaren vastakkaisella puolella olevasta kalasääsken pesästä. Pesän puolella Mustasaarta kulkee 1,5 metrin laivaväylä. Edellä kerrotun 5.7.2005 päivätyn lausunnon mukaan rakentaminen ja asumisen aiheuttama häiriö ei todennäköisesti estä lajia käyttämästä kohdetta pesintään. Lisääntyvä pysyvä asuminen voi lisätä kuitenkin veneliikennettä rannasta väylää kohti. Vesiliikenne saattaa joka tapauksessa osaltaan heikentää pesinnän onnistumismahdollisuuksia. Kalasääski on pesinyt saaressa esimerkiksi ohikulkevasta veneliikenteestä huolimatta. Rantaosayleiskaavan vaikutusten arvioinnista kalasääsken pesintään Mustasaaressa annetussa lausunnossa on katsottu, että asumisen aiheuttama lisähäiriö ei todennäköisesti ole merkittävää pesinnän onnistumisen kannalta.

Kaavakartasta ilmenee lisäksi, että Mustaniemessä olevalla ranta-asemakaava-alueella lähin loma-asunnon rakennuspaikka on vajaan 300 metrin päässä pesästä. Kun otetaan huomioon rantaosayleiskaavassa osoitetun uuden rakentamisen sijoittuminen ja sen etäisyys Mustasaaresta, kaava täyttää tältä osin riittävästi luonnonarvojen vaalimiselle maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin 8 kohdassa ja 73 §:n 1 momentin 2 kohdassa asetetut vaatimukset.

Vaikutukset muinaismuistokohteeseen ja -alueeseen

Valituksenalaisen kaava-alueen kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muinaismuistolain nojalla. Niiden vahingoittaminen on siten yleiskaavan maankäyttöratkaisuista riippumatta kielletty. Ne on myös kaavassa osoitettu sm-kohde- tai -aluemerkinnöin. Muutoinkaan kaavassa osoitettu maankäyttö ei ennalta arvioiden johda muinaismuistojen vahingoittumiseen.

Lopputulos

Näillä perusteilla ja kun Väliveden länsirannalle Miilukankaan alueelle osoitettujen AP 4 ja AP 1 -varausten osalta ei hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa ole esitetty muutakaan perustetta, jonka vuoksi kaavaratkaisu näiltä osin olisi lainvastainen, hallinto-oikeuden päätös on näiltä osin kumottava ja A:n kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeudelle tekemä valitus näiltä osin hylättävä.

Hauinniemeen osoitettu AP 10 -alue sekä rantasaunan ja veneluiskan rakennusoikeus

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista annetun valtioneuvoston päätöksen 4.3 kohdan erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on muun ohella maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys (1 kohta); olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö (2 kohta); asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus (3 kohta); sekä mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla (4 kohta). Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on mainitun pykälän 3 momentin mukaan selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaan laadittaessa yleiskaavaa pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön (1 kohta) ja luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon (2 kohta) ja että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta (3 kohta).

Kaavaratkaisun kuvaus

Hauinniemen sisäosaan on yleiskaavassa osoitettu pientalovaltainen asuntoalue, jossa on enintään kymmenen rakennuspaikkaa (AP 10). Kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksiasuntoisen, enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen sekä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 300 neliömetriä. Rakennusten kokonaislukumäärää ei kaavassa ole rajoitettu.

Väliveden länsiranta Hauinniemen kärjestä Koppeloniemen ja Sisälmyksen alueelle asti on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kaavamääräyksen mukaan alueella ei saa rakentaa eikä maisemaa muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitettua lupaa. Tälle alueelle, AP 10 -alueen itäpuolelle ja MY-alueen rantaa seurailevan ulkoilureitin rannan puolelle on kaavassa osoitettu erillisen, enintään 30 kerrosneliömetrin suuruisen saunan rakennusoikeus ja veneluiskan paikka. Etäisyys rantaviivasta AP 10 -alueelle on noin 100 metriä. AP 10 -alueen pohjois- ja länsipuolet on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M).

Karttatarkastelun perusteella AP 10 -alue on suuruudeltaan suunnilleen yhdeksän hehtaarin laajuinen. AP 10 -alueen reunojen etäisyys ja samalla MY-alueen leveys idän ja etelän puolella Väliveden rannasta vaihtelee runsaasta 50:stä runsaaseen 100 metriin.

Yleiskaavan yleisten määräysten mukaan yleiskaavaa voidaan käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisesti kaava-alueen rakennuslupien myöntämisen perusteena.

Yleiskaavamääräysten mukaan rakennuspaikkojen vesi-, jätevesi- ja jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä jätehuolto siten, ettei synny vesistön eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa.

Oikeudellinen arviointi

Yleiskaava voidaan maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin mukaan ranta-alueelle laadittavassa yleiskaavassa voidaan erityisellä määräyksellä määrätä yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan perusteena.

Toisin kuin maankäyttö- ja rakennuslailla kumotun rakennuslain mukaan, suoraan yleiskaavan nojalla toteutettava rakentaminen voi olla myös muuta kuin tavanomaista omarantaista loma-asutusta. Yleiskaava ei kuitenkaan ole riittävä suunnitteluväline, kun rakentaminen on vaikutuksiltaan merkittävää tai vaatii yksityiskohtaista suunnittelua esimerkiksi tiestön, vesihuollon ja ympäristöön sopeuttamisen vuoksi. Tiivis ja tehokas rakentaminen edellyttää asemakaavatasoista suunnittelua.

Nyt kysymyksessä on pysyvän asutuksen muodostaminen. Pysyvä asutus aiheuttaa väljää vapaa-ajan asutusta suuremman tarpeen yhteisten kunnallisteknisten järjestelyjen suunnittelemiseen sekä synnyttää tarpeen sovittaa alueen suunnittelu yhdyskuntarakenteellisesti yhteen naapurialueiden käytön kanssa. AP 10 -alueelle saa kaavaratkaisun mukaan myöntää rakennusluvat kymmenelle pientalolle talousrakennuksineen siten, että kunkin rakennuspaikan rakennusoikeus on 300 kerrosneliömetriä ja että rakennusten lukumäärää ja sijoittelua ei ole rajoitettu. AP 10 -alue sijaitsee välittömästi MY-alueen takana lähellä rantaa. Kysymyksessä olevan AP 10 -alueen lisäksi kaava mahdollistaa alle kilometrin etäisyydelle alueen eteläpuolelle yhteensä yhdeksän pientaloyksikön (AP) ja kolmen loma-asuntoyksikön (RA) rakentamisen.

Kaavassa ei edellä kerrotun, sisällöltään lähinnä toteavan yleisen määräyksen lisäksi ole määräyksiä AP-alueen vesi- eikä jätevesihuollosta. Kaavaselostuksessa tai kaava-asiakirjoissa muutenkaan ei ole liioin täsmällisesti selvitetty vesihuolto- ja viemäröintijärjestelyjä, vaikka kaupunginhallituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen toimittamissa selvityksissä näitä kysymyksiä on yleisluontoisesti tarkasteltu. Vaikka rakennuslupia myönnettäessä onkin varmistuttava talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) asetettujen vaatimusten täyttämisestä, verrattain tiheän pysyvän ranta-asutuksen osalta jo kaavaa valmisteltaessa on selvitettävä mahdollisuudet keskitettyjen vesi- ja jätevesihuoltojärjestelyjen toteuttamiseen. Kaava-asiakirjoissa ei liioin ole arvioitu kaavan mahdollistaman, erilleen yhdyskuntarakenteesta sijoittuvan verrattain tiheän pysyvän asutuksen yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia.

Kun otetaan huomioon kaavalla osoitetun rakentamisen laatu ja määrä, kaavassa ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä ja 39 §:n 3 momentissa edellytetyin tavoin riittävästi selvitetty kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen sekä vesi- ja viemärihuollon järjestämiseen eikä rakentamisen vaikutusta ympäröivään alueeseen. Muutoinkaan kyseisen, rannan välittömässä läheisyydessä olevan, yhdyskuntarakenteellisesti irrallisen ja näin mittavaa rakentamista käsittävän alueen osoittaminen yleiskaavassa toteutettavaksi kaavan nojalla suoraan myönnettävien rakennuslupien perusteella ei edellä mainituista syistä ole mahdollista ilman asemakaavatasoisia selvityksiä ja määräyksiä.

Kyseistä AP 10 -aluetta palvelevan rantasaunan rakennusoikeuden osoittamiseen rantaa varaavasti MY-alueelle, jolla rakentaminen aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan on kiellettyä, ja veneluiskan osoittamiseen kyseiselle alueelle ei myöskään edellä lausuttuun nähden ole perusteita.

Edellä lausuttuun nähden ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys sekä kuntalain 90 §, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen Hauinniemen AP 10 -alueen sekä rantasaunan ja veneluiskan osalta ei ole perusteita.

Lopputulos

Kunnallisvalituksen johdosta hallintotuomioistuin voi joko kumota kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen kokonaan tai osittain taikka hylätä valituksen. Jos kaava kumotaan osittain, kumotun kaavanosan tulee muodostaa sellainen maankäytöllinen kokonaisuus, jonka suunnitteleminen myöhemmällä kaavaratkaisulla on mahdollista. Voimaan jäävän kaavanosan tulee lisäksi täyttää kaavalle asetettavat sisältövaatimukset.

Yleiskaavaratkaisu ei maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentin mukaan saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Suomen perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuutta koskeva säännös edellyttää, että maanomistajia on kaavaratkaisussa kohdeltava tasapuolisesti.

Ähtärin kaupunginhallitus on valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista tuolla päätöksellä kumottujen rakentamisalueiden osalta. Kun kaupunginhallituksen valitus edellä mainituilta osiltaan osaksi hyväksytään, kaavaratkaisu täyttää eri emätilojen omistajien tasapuolisen kohtelun vaatimukset, vaikka hallinto-oikeuden päätös kumota yleiskaavan hyväksymispäätös Hauinniemen AP 10 -alueen ja siihen liittyvien rantasaunan ja veneluiskan rakentamismahdollisuuden osalta edellä kerrotuilla perusteilla pysytetäänkin voimassa. Ratkaisu ei liioin aseta esteitä esimerkiksi sille, että tarvittavien selvitysten perusteella Hauinniemen alueelle laaditaan asemakaava, jossa osoitetaan nyt kumotuksi jäävälle alueen osalle rakentamista, sikäli kuin asemakaavan sisältövaatimukset täyttyvät ja suhde muuhun maankäyttöön on asianmukaisesti järjestettävissä.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Ilkka Pere, Anne E. Niemi ja Hannu Ranta. Asian esittelijä Irene Mäenpää.