KHO:2008:30

Kunnallisasia - Kunnallinen viranhaltija - Virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi - Taloudelliset ja tuotannolliset syyt

Kuntayhtymä oli päättänyt muuttaa lehtorin virkasuhteen osa-aikaiseksi taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla irtisanomisajan päättymisestä 1.8.2006 lukien. Viimeistään 12.6.2006 mennessä kuntayhtymän tiedossa oli ollut, että viranhaltijan tehtävät tulevat jatkumaan sen palveluksessa ainakin lukuvuoden 2006 - 2007 kokoaikaisen virkasuhteen työaikaa vastaavassa määrin. Kun kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n mukaiset virkasuhteen irtisanomisen edellytykset eivät olleet täyttyneet ainakaan irtisanomisajan päättyessä, kuntayhtymän olisi tullut viimeistään tuolloin peruuttaa päätöksensä virkasuhteen osa-aikaistamisesta.

Laki kunnallisesta viranhaltijasta 21 ja 37 §

Kort referat på svenska

Asian aikaisempi käsittely

Ammattikorkeakoulun hallitus on 23.2.2006 pykälän 11 §:n kohdalla tekemällään X-kaupungin tulosalueen liiketalouden yksikön oikeusopin lehtorin viran osa-aikaistamista koskevalla päätöksellä lausunut, että oikeusopin lehtori A:n osaamisaluetta vastaavaa työtä pyritään tarjoamaan hänelle 1 600 tuntia lukuvuodessa. Tällaista työmäärää ei kuitenkaan tällä hetkellä voida pysyvästi taata. Näin ollen A:n virkasuhteen ehtoja muutetaan seuraavasti: A, osa-aikainen oikeusopin lehtori työaika vähintään 1 000 tuntia lukuvuodessa kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen tiedoksisaannista lukien toistaiseksi. Osa-aikaistamisen perusteena ovat taloudelliset ja tuotannolliset syyt.

Ammattikorkeakoulun kuntayhtymän yhtymähallitus on 19.4.2006 pykälän 12 kohdalla tekemällään päätöksellä hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen.

A on valittanut kuntayhtymän yhtymähallituksen hänen oikaisuvaatimuksensa johdosta tekemästä päätöksestä Kuopion hallinto-oikeuteen ja vaatinut hänen virkasuhteensa osa-aikaistamista koskevien päätösten kumoamista sekä virkasuhteensa palauttamista ennalleen. Lisäksi A on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Ammattikorkeakoulun toimintasäännön mukaisesti A:n viran osa-aikaistaminen olisi kuulunut ammattikorkeakoulun rehtorille. A:n viran osa-aikaistamista koskeva päätös on näin ollen syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja ammattikorkeakoulun hallitus on ylittänyt toimivaltansa.

A:n virkaan kuuluvat tehtävät eivät ole vähentyneet lain edellyttämällä tavalla olennaisesti ja pysyvästi. Hänen virkansa osa-aikaistamisen laittomuutta osoittaa ammattikorkeakoulun Y-kaupungin ja Z-kaupungin yksiköiden tilanne.

Y-kaupungin yksikkö on joutunut turvautumaan jo pitkään oikeusopin opetuksen osalta sivutoimisiin tuntiopettajiin päätoimisen opettajan terveydentilan vuoksi. Päätoimisen opettajan poissaolo jatkuu koulutuspäällikön antaman selvityksen mukaan ainakin 28.2.2007 saakka, varsin todennäköisesti pidempäänkin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Y-kaupungin yksikköön on palkattu A:n tehtäviä vastaaviin tehtäviin uusi työntekijä samanaikaisesti kun A:n virka on osa-aikaistettu. A:n tietojen mukaan Y-kaupungin yksikköön on palkattu ulkopuolinen oikeusopin opettaja lukuvuodeksi 2006 - 2007 ilman, että A:lle olisi tarjottu tuota tehtävää osa-aikaistamisen välttämiseksi.

Z-kaupungin yksikössä hyvin todennäköisesti alkaa syksyllä 2006 oikeustradenomin koulutus, joka kestää 2,5 vuotta. Opetussuunnitelmaversiosta voidaan todeta, että myös Z-kaupungin yksikössä olisi tarjolla sellaista oikeusopin opettajan työtä, jota tulisi osa-aikaistamisen välttämiseksi tarjota A:lle. Myös Z-kaupungin yksikössä on tietyt oikeusopin kurssit hoidettu A:n saamien tietojen mukaan jo vuosikausia sivutoimisilla tuntiopettajilla, joilla ei liene edes muodollista pätevyyttä tehtävään.

Kuntayhtymän todistus opettajatarpeesta eri tulosalueilla lukuvuonna 2006 - 2007 osoittaa, että juridiikan opetuksen tarve on Y-kaupungin yksikössä 800 tuntia ja Z-kaupungin yksikössä 400 tuntia. Työtä A:lle pystyttäisiin siis tarjoamaan viran mukainen määrä. A:n työn pysyvyyttä ja riittävyyttä osoittaa myös se, että A:lla on ollut lukuvuonna 2005 - 2006 4,5 opintopistettä enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. A:n saamien tietojen mukaan hänelle oltaisiin laatimassa lukuvuodeksi 2006 - 2007 täysi viran mukainen 1 600 tunnin työaikasuunnitelma, joka koostuisi X-kaupungin yksikön noin 1 250 tunnista ja Z-kaupungin yksikön noin 350 tunnista. Edellä mainitusta huolimatta kuntayhtymä ei ole tähän päivään mennessä peruuttanut A:n viran osa-aikaistamista, joka päätöksen mukaan alkaisi 1.8.2006.

Asiassa on myös loukattu ammattikorkeakoulun viranhaltijoiden yhdenvertaisuutta ja tasapuolista kohtelua. X-kaupungin liiketalouden yksikön opettajiin sovellettiin lukuvuonna 2005 - 2006 oppituntien ynnä muiden asioiden valmistelussa 50 prosenttia pienempää resurssia kuin Z-kaupungin ja Y-kaupungin yksiköissä. Tämä on vääristänyt sitä, miltä X-kaupungin tulosyksikössä tarjottavana olevan työn määrä näyttää suhteessa Z-kaupungin ja Y-kaupungin yksiköihin.

Ammattikorkeakoulun kuntayhtymä on antanut asiassa 12.6.2006 päivätyn lausunnon, jossa se on vaatinut valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä.

A:n osa-aikaistamista koskevassa asiassa on ollut palvelusuhdeasian lisäksi kysymys myös aiemmin perustetun viran muuttamisesta, jonka osalta toimivalta kuuluu toimintasäännön mukaan ammattikorkeakoulun hallitukselle. Ammattikorkeakoulun hallitus ei siten ole ylittänyt laissa tai siihen perustuvassa toimintasäännössä sille kuuluvaa toimivaltaa.

Ammattikorkeakoulun kuntayhtymän X-kaupungin liiketalouden yksikön taloudellinen tulos on ollut tappiollinen 317 698 euroa vuosien 2003 - 2005 tilinpäätöksissä. Myös koko kuntayhtymän tulos on ollut 256 000 euroa tappiollinen vuoden 2005 tilinpäätöksessä. X-kaupungin liiketalouden yksikkö on huomattavasti ylittänyt talousarvionsa kolmena viimeksi kuluneena tilikautena. Oikeuskäytännössä omaksutun tulkinnan mukaan säästötoimet voidaan kohdistaa pelkästään sille toimialalle (koulutusalalle tai tulosyksikköön), joka on toistuvasti ja merkittävästi ylittänyt talousarvion. Kuntayhtymällä on ollut itsehallinto-oikeutensa perusteella valta päättää, miten se toteuttaa säästötavoitteet.

Asiassa on työmäärän vähentymisen lisäksi otettava huomioon myös työn tarjoamisen edellytysten vähentyminen. A:n työaikasuunnitelmissa 2004 - 2005 ja 2005 - 2006 ovat opetustunnit vähentyneet. Molemmat työaikasuunnitelmat ovat sisältäneet myös muita resursoituja työtehtäviä. Kohdentamaton resurssi on jo kuluneena lukuvuonna (2005 - 2006) kasvanut merkittävästi, eikä siihen ole kaikilta osin voitu osoittaa työtehtäviä. Työnantajalla on katsottava olevan oikeus direktio-oikeuden nojalla päättää, mitä tehtäviä sillä on taloudelliset seikat huomioon ottaen edellytyksiä teettää ja resursoida varsinaisen opetustyön lisäksi sekä miten opetus- ja muu työ organisoidaan. Säästötarpeista johtuen opetusryhmiä on myös tulevina lukuvuosina yhdistettävä, mikä merkitsee opetustuntien määrän vähentymistä edelleen. Vuoden 2006 yhteishakua koskevasta tilastosta käy myös ilmi, että X-kaupungin tulosalueella ensisijaisia hakijoita on kaikkiin koulutusohjelmiin yhteensä vain 0,70 hakijaa / aloituspaikka. Kyseisestä vajauksesta johtuen X-kaupungin tulosalueella ei voida olla varmoja seuraavana lukuvuonna (2006 - 2007) alkavista opetusryhmistä ja siten myöskään opetustyön määrästä.

Toisaalta 1.8.2004 saakka A kuului niin sanottuun vanhaan virkaehtosopimukseen, jossa palkkauksen perusteena olivat opetustunnit (vuosiviikkotunnit). Mainittu palkkausjärjestelmä jousti työmäärän vaihdellessa ja palkkaus saattoi vaihdella lukuvuosittain todellisen työmäärän vaihteluista johtuen. Muiden muassa vuosien 2001 - 2004 välillä A:n palkkauksen perusteena olevat työtunnit ovat vaihdelleet 20,87 - 22,93 vuosiviikkotyötunnin välillä, mitkä määrät eivät vastaa 1 600 tunnin kokonaistyöaikaa. A:n työaikaan on mainittuna ajanjaksona kuulunut myös niin sanottua toisen asteen opetustyötä, jota ei nyttemmin ole enää olemassa. Näin ollen siirtyminen ammattikorkeakoulun kokonaistyöaikaan on merkinnyt palkkauksen perusteena olevan työajan kasvua, vaikka todellinen opetus- ja tai muun työn määrä ei ole vastaavana aikana lisääntynyt. A:n työaikasuunnitelmista käy ilmi, että suunnitelmissa oleva muun työn ja kohdentamattomien resurssien määrä on kasvanut.

A:n uudelleensijoittamisvelvoite on tehty lain edellyttämällä tavalla. Selvittelymenettelyn aikana ja ennen osa-aikaistamispäätöksen tekemistä kuntayhtymän kaikilta tulosalueilta on tulosaluejohtajille lähetetyillä kyselyillä selvitetty, onko A:n osaamisaluetta vastaavaa työtä tarjolla. Saatujen ilmoitusten mukaan työtä ei ole ollut tuolloin tehtyjen arvioiden mukaan tarjota. Y-kaupungin yksikön liiketalouden oikeusopin lehtorin poissaolon jatkuminen 28.2.2007 saakka on tullut ilmi tuon ajankohdan jälkeen. Poissaolosta johtuen työtä on siten tilapäisesti tarjolla. Z-kaupungin liiketalouden yksikössä on lukuvuonna 2005 - 2006 käynnistynyt oikeustradenomikoulutuksen suunnittelu. Koulutuksen alkaminen on varmistunut vasta aikuiskoulutuksen hakuajan päätyttyä 30.4.2006, jolloin on voitu todeta hakijoita olleen riittävästi. Oikeustradenomikoulutus on luonteeltaan kertaluontoinen ja tarjoaa opetustyötä tilapäisesti koulutuksen keston ajan. Z-kaupungin liiketalouden yksikössä tilapäisesti tarjolla oleviin oikeusopin opetustunteihin on vaikuttanut myös kyseisen yksikön juridiikan lehtorin virkavapauden jatkuminen 31.7.2008 saakka hänen koulutuspäällikön tehtäviensä vuoksi. Koulutuspäällikön tehtäviin nimittämispäätös on tehty ammattikorkeakoulun hallituksessa 6.4.2006. Z-kaupungin yksikössä on ollut sivutoimiselle oikeusopin opettajalle tarvetta johtuen muiden muassa juridiikan lehtorin virkavapaudesta. Z-kaupungin liiketalouden yksikössä on myös toinen vakinainen päätoiminen juridiikan lehtori.

Uudelleensijoittamisvelvoite on tehty sillä huolellisuudella kuin se monista muuttuvista tekijöistä riippuvaisella opetusalalla ylipäänsä on mahdollista tehdä. A:n tapauksessa on ollut kysymys virkavapauksista johtuvista sijaisuuksista, jotka ovat ilmenneet vasta osa-aikaistamispäätöksen tekemisen jälkeen.

A:n väite siitä, ettei hänelle olisi tarjottu Y-kaupungin yksikössä olevia tilapäisiä oikeusopin opettajan tehtäviä on väärä. Sen jälkeen kun tieto eri tulosalueilla olevista opettajatarpeista on tullut ilmi, on keskushallinnon taholta tulosaluejohtajia ja koulutuspäälliköitä tiedotettu kuntayhtymässä olevista opettajatarpeista ja tarjonnasta ja annettu toimintaohjeet. Lisäksi osa-aikaistetuille viranhaltijoille on lähetetty sama tiedote asiasta. A on lisäksi keskusteluissa ilmoittanut, ettei hän ota vastaan Y-kaupungin yksikössä tarjolla olevaa työtä, vaan Z-kaupungin yksikössä olevaa oikeustradenomikoulutukseen liittyvää opetustyötä. Vasta tämän jälkeen Y-kaupungin yksikköön on haettu yhdistettyä taloushallinnon ja oikeusopin tuntiopettajaa seuraavaksi lukuvuodeksi (2006 - 2007). A on vielä kirjallisesti vahvistanut ne opetustehtävät, jotka hän X-kaupungin liiketalouden yksiköstä hänelle osoitettujen tehtävien lisäksi ottaa Z-kaupungin liiketalouden yksiköstä.

A:n viran muuttamisella osa-aikaiseksi ehdolla "vähintään 1 000 tuntia" on pyritty saamaan joustoa työaikaan, mikäli työtä ei voida osoittaa 1 600 tuntia vastaavaa määrää. Viran edellyttämää työmäärää ei voida pysyvästi taata.

Työaikasuunnitelmat ja resurssointiperusteet vaihtelevat kuntayhtymän eri koulutusaloilla ja tulosalueilla muun muassa erilaisista lähituntimääristä, opintojaksojen luonteesta, opetusmenetelmistä ja työn organisointitavoista johtuen. Z-kaupungin ja Y-kaupungin liiketalouden yksiköissä lukuvuonna 2005 - 2006 käytössä ollut suurempi opetuksen suunnitteluresurssi on sisältänyt sellaisia tehtäviä, joihin X-kaupungin liiketalouden yksikössä on resursoitu erikseen. Myös esimerkiksi opetussuunnitelmatyölle asetetut kehittämistavoitteet, joihin suunnitteluresurssia on käytetty, ovat olleet eri tulosalueilla erilaiset. Toisaalta X-kaupungin tulosalueella opettajille lukuvuodelle 2005 - 2006 vahvistetut työaikasuunnitelmat ovat sisältäneet sellaisia resursseja, joita ei vastaavasti ole ollut muiden tulosalueiden työaikasuunnitelmissa. Ammattikorkeakoulun kuntayhtymän yksiköitä ei siten A:n esittämin tavoin voida vertailla keskenään. Valituksessa esitetty väite työntekijöiden yhdenvertaisuuden ja tasapuolisen kohtelun loukkaamisesta on perusteeton.

A ei tule kärsimään palkanmenetyksestä, koska hänen palkkauksensa myös 1.8.2006 lukien lukuvuonna 2006 - 2007 määräytyy 1 600 tunnin mukaisesti tässä lausunnossa esitetyistä seikoista johtuen.

A on antanut vastaselityksen. Ammattikorkeakoulun X-kaupungin tulosalueen taloudellinen tilanne oli vuonna 2006 sellainen, ettei osa-aikaistamiselle ollut lainmukaisia perusteita. Kuntayhtymän lausuma siitä, että X-kaupungin tulosalueella ensisijaisia hakijoita kaikkiin koulutusohjelmiin oli vuonna 2006 vain 0,70 hakijaa / aloituspaikka, on harhaanjohtava. Mainittu luku on vain laskennallinen keskiarvo koko tulosalueen hakijamääristä. Esimerkiksi liiketalouden yksikön koulutusohjelmiin, johon A:n virka sijoittuu, hakijamäärä oli 0,98 hakijaa / aloituspaikka.

A ei ole missään vaiheessa kieltäytynyt ottamasta Y-kaupungin yksiköstä tarjottua työtä vastaan. A:n täysi 1 600 tunnin työaika on tullut täyteen jo hänelle Z-kaupungin ja X-kaupungin yksiköistä osoitetuista tehtävistä. Muuten hän olisi ollut käytettävissä myös Y-kaupungin yksiköstä tarjottuun työhön.

Kun otetaan huomioon 300 tunnin niin sanottu kohdentamaton resurssi, A on lukuvuonna 2005 - 2006 käytännössä tehnyt 1 900 tunnin työaikaa, joten hänen työnsä ei ole vähentynyt siten, että työnantajalle olisi syntynyt peruste osa-aikaistaa hänen virkansa. A:lle on myös osa-aikaistamisen jälkeen pystytty tarjoamaan viran alkuperäisten ehtojen mukainen 1 600 tunnin työmäärä. Näin myös lukuvuonna 2006 - 2007, mikä sekin osoittaa osa-aikaistamisen tarpeettomuutta.

Kuopion hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Hallinto-oikeus on lausunut päätöksensä perusteluina seuraavaa:

Ammattikorkeakoulun hallituksen toimivalta

Ammattikorkeakoululain 10 §:n mukaan ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat hallitus ja rehtori.

Ammattikorkeakoululain 12 §:ssä on säädetty ammattikorkeakoulun hallituksen ja 13 §:ssä rehtorin tehtävistä ja toimivallasta.

Ammattikorkeakoululain 13 a §:n mukaan ammattikorkeakoulun säännöissä määrätään muun muassa ammattikorkeakoulun hallintoelinten toimivallasta.

Ammattikorkeakoulun 1.10.2004 voimaan tulleen hallintosäännön henkilöstöasioita koskevan IV luvun mukaan toimivalta virkojen ja vakinaisten toimien perustamisessa on siirretty kuntalain 14 §:n nojalla ammattikorkeakoulun hallitukselle. Toimivalta muiden kuin tässä luvussa mainittujen henkilöstöasioiden osalta on siirretty ammattikorkeakoulun hallitukselle tai rehtorille siten kuin ammattikorkeakoulun säännöissä on tarkemmin määrätty.

Ammattikorkeakoulun 6.10.2004 hyväksytyn toimintasäännön päätösvaltaa henkilöstöasioissa koskevan 5.10 kohdan mukaan ammattikorkeakoulun virat ja toimet perustaa ja niihin liittyvistä muutoksista päättää ammattikorkeakoulun hallitus.

A:n viran osa-aikaistamista koskevassa asiassa on ollut kysymys virkaan liittyvistä muutoksista. Toimivalta on näin ollen kuulunut ammattikorkeakoulun toimintasäännön 5.10 kohdan mukaisesti ammattikorkeakoulun hallitukselle. Valituksenalainen päätös ei näin ollen ole valituksessa esitetyllä perusteella syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä ammattikorkeakoulun hallitus ole ylittänyt toimivaltaansa.

Pääasia

Sovelletut oikeusohjeet

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 21 §:n mukaan työnantaja voi, varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi, yksipuolisesti muuttaa virkasuhteen osa-aikaiseksi 37 §:ssä tarkoitetulla irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n 1 momentin mukaan virkasuhde voidaan irtisanoa, kun viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä, työnantajan tai asianomaisen yksikön tehtävien uudelleen järjestelyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä. Irtisanominen edellyttää lisäksi, ettei viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden sijoittaa toiseen virkasuhteeseen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin.

Saman pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen ei katsota ainakaan olevan silloin, kun:
1) irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä työnantajan toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia; tai
2) irtisanomisen syyksi ilmoitetut tehtävien uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti vähennä työnantajan tarjolla olevia tehtäviä tai muuta tehtävien laatua.

Asian ratkaisun kannalta keskeinen selvitys ja johtopäätökset

Ammattikorkeakoulun kuntayhtymän toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä vuodelta 2005 ilmenee, että koko kuntayhtymän tilikauden tulos on vuonna 2005 ollut 256 284 euroa tappiollinen. X-kaupungin tulosalueen liiketalouden yksikön tulos on vuonna 2003 ollut 15 004 euroa tappiollinen, vuonna 2004 164 936 euroa tappiollinen ja vuonna 2005 137 758 euroa tappiollinen. Toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä ilmenee myös, että opiskelijamäärän alhaisuus on pudottanut tuottoja selvästi. Talouden tasapainottamisen tervehdyttämistoimet X-kaupungin liiketalouden yksikössä on aloitettu vuoden 2005 aikana. Opetuspuolen alijäämä on pienentynyt vuoden 2005 aikana noin 68 000 euroa. Vuodelle 2006 on asetettu tavoitteeksi alijäämän puolittaminen koko liiketalouden yksikössä vuoden 2004 tasosta 169 000 eurosta noin 85 000 euroon. Asiassa on riidatonta, että henkilöstökulut muodostavat olennaisen osan sekä kuntayhtymän että X-kaupungin liiketalouden yksikön menoista.

Ammattikorkeakoulun kuntayhtymän ja sen X-kaupungin liiketalouden yksikön tulos on ollut useana vuonna tappiollinen, minkä vuoksi kuntayhtymässä on ryhdytty säästötoimiin. Hallinto-oikeus tällä perusteella katsoo, että ammattikorkeakoululla on ollut kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:ssä tarkoitettu tuotannollinen ja taloudellinen syy irtisanomisiin ja siten myös opetustehtävien uudelleenjärjestelyihin sekä osa-aikaistamisiin. Asiassa on vielä harkittava, vähensivätkö uudelleenjärjestelyt A:lle tosiasiallisesti tarjottavissa olleen työn määrää ja olisiko A:lle ollut tarjottavissa muita opetustöitä.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että irtisanomisperuste ja siten myös peruste osa-aikaistamiselle on olemassa silloin, kun työnantajan taloudelliset edellytykset tarjota työtä entisin ehdoin ovat vähentyneet. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanottavien tai osa-aikaistettavien oma työ ei ole välttämättä vähentynyt. Tarjolla olevan työn vähentymistä ja ammattikorkeakoulun työn tarjoamisvelvoitteen täyttämistä on näin ollen tarkasteltava suhteessa ammattikorkeakoulun taloudelliseen tilanteeseen ja siitä johtuviin säästötoimiin.

Kuntayhtymällä on itsehallintonsa perusteella oikeus harkita, kuinka sen järjestettävänä olevat tehtävät ja palvelut tuotetaan sekä kuinka sen toimintaan kohdistettavat säästötoimet toteutetaan. Ammattikorkeakoulun henkilöstösäästöt on toteutettu X-kaupungin liiketalouden yksikön ja myös ammattikorkeakoulun toimintaa uudelleen järjestelemällä. Opetustehtäviä on käytännössä pyritty jakamaan niin, että viranhaltijoilla olisi viran ehtojen mukainen määrä opetusta. Säästöjä on toteutettu myös vähentämällä opettajilta muita kuin varsinaiseen opetustyöhön käytettäviä opetustunteja. A:n työaikasuunnitelmasta lukuvuodeksi 2005 - 2006 ilmenee, että hänellä on ollut niin sanottua kohdentamatonta resurssia, mikä kuntayhtymän lausunnon mukaan tarkoittaa sitä, ettei siihen ole voitu lukuvuoden alkaessa osoittaa työtehtäviä. A:n työaikasuunnitelmaan sisältyy myös muita kuin varsinaisia opetustunteja.

Ammattikorkeakoululla on ollut osana säästötoimiaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n estämättä lähtökohtaisesti oikeus muuttaa viran ehtoja osa-aikaiseksi sillä perusteella, ettei opettajille tarjota enää yhtä paljon muita kuin varsinaiseen opetustyöhön kohdistuvia työtunteja. Viran ehtoja on lähtökohtaisesti voitu muuttaa myös sillä perusteella, ettei ammattikorkeakoululle olisi taloudellista riskiä siitä, pystytäänkö opetussuunnitelmaan jäävä niin sanottu kohdentamaton resurssi täyttämään lukuvuoden aikana. Sillä, että A:lle on tosiasiassa pystytty ennen osa-aikaistamista tarjoamaan täydet työtunnit, ei näin ollen ole suoranaista merkitystä asian ratkaisulle. Myöskään sillä, että A:lle on myös lukuvuodelle 2006 - 2007 muun muassa toisten viranhaltijoiden virkavapauksien jatkumisen vuoksi voitu osoittaa täysi 1 600 tunnin työaika, ei ole suoranaista merkitystä asian ratkaisulle, koska asiaa on tarkasteltava osa-aikaistamista koskevan päätöksen tekohetken mukaan ja koska asiassa ei ole käynyt ilmi, että kuntayhtymän taloudellinen tilanne olisi olennaisesti parantunut irtisanomisajan kuluessa. Edeltä ilmenevät perustelut ja asiassa esitetty muu selvitys huomioon ottaen ammattikorkeakoulu ei ole laiminlyönyt työn tarjoamisvelvoitettaan.

A:n virkasuhteen osa-aikaistamiseen on edellä kerrotuilla perusteilla ollut lailliset perusteet. Se, että ammattikorkeakoulun kuntayhtymän eri yksiköissä yhtymähallituksen lausunnossa esitetyllä tavalla noudatetaan erilaisia resurssien mitoituksia, ei osoita, että viranhaltijoiden yhdenvertaisuutta ja tasapuolista kohtelua olisi loukattu.

Valituksenalainen päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole valituksessa esitetyillä perusteilla muutenkaan lain vastainen.

Oikeudenkäyntikulut

Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että A joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeus on maininnut perusteluissa mainittujen lisäksi kuntalain 81 §:n 1 momentin ja 90 §:n, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 1 §:n 1 momentin, 12 §:n 1 momentin, 50 §:n ja 53 §:n sekä yhdenvertaisuuslain 6 §:n.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut Kuopion hallinto-oikeuden sekä ammattikorkeakoulun hallituksen ja kuntayhtymän yhtymähallituksen päätösten kumoamista ja hänen virkasuhteensa palauttamista ennalleen. Lisäksi A on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 1 500 eurolla laillisine korkoineen.

Hallinto-oikeus on päätöksessään tulkinnut virheellisesti ammattikorkeakoulun toimintasäännön 5.10 kohtaa. Toimivaltainen viranomainen irtisanomis- ja osa-aikaistamistilanteissa on ammattikorkeakoulun rehtori. Ammattikorkeakoulun hallitus on tällaisessa A:n asiassa päätöksen tehdessään ylittänyt toimivaltansa ja päätös on siten syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Hallinto-oikeuden päätös on myös pääasian osalta virheellinen. A:lle on koko ajan pystytty järjestämään täysi viranmukainen työmäärä työnantajan eri toimipisteissä. Näin ollen osa-aikaistaminen on ollut kaikin puolin ennenaikainen ja sitä kautta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain vastainen. Lisäksi uudelleensijoittamisvelvoitetta ei oltu täytetty riittävän aidosti ja aktiivisesti koko kuntayhtymän kaikkien oppilaitosten ja toimipisteiden tasolla. Hallinto-oikeus on virheellisesti hyväksynyt kuntayhtymän yksipuolisen selvityksen, joka on perustunut osa-aikaistamispäätöksen tekohetkeen ja vain X-kaupungin liiketalouden yksikössä vallinneeseen tilanteeseen.

Ammattikorkeakoulun kuntayhtymän yhtymähallitus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa vaatinut valituksen hylkäämistä.

A:n virkasuhteen osa-aikaistamista koskevassa päätöksessä on ollut kysymys virkasuhteen sisällön pysyväisluonteisesta muuttamisesta eikä esimerkiksi palvelussuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi määräajaksi varsinaisen viran säilyessä entisenä. Näin ollen toimivaltasäännöksiä on tulkittu oikein eikä päätös ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Ennen A:n virkasuhteen osa-aikaistamista opetus- ja muun työn määrää on arvioitu sen hetkisen tiedon ja ennakoitavissa olleen tiedon valossa. Tehtävien määrää on myös kartoitettu tulosalueille tehdyllä kyselyllä. Päätöksen jälkeen tapahtuneet muutokset työn määrässä ovat johtuneet muuttuneista olosuhteista ja ovat luonteeltaan tilapäisiä. Viran osa-aikaistamisen ehdolla "työaika on vähintään 1 000 tuntia" on hieman eri ulottuvuus kuin mitä osa-aikaistamisella monilla muilla toimialoilla tarkoitetaan. Sen on tarkoitus olla niin vähän kuin mahdollista A:n palvelussuhdetta heikentävä.

X-kaupungin toimipisteen liiketalouden yksikön tulos oli positiivinen vuonna 2006 nimenomaan kaikkien niiden tervehdyttämistoimenpiteiden yhteisvaikutuksena, joita yksikköön vuosien 2005 - 2006 aikana kohdistettiin.

Osa-aikaistamisen perusteen laillisuuden arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, että A:n palkanmaksun perusteena oleva työaika on ollut täydet 1 600 tuntia, koska mainittuun työaikaan on sisältynyt opetustunteja muista yksiköistä ja kustannukset ovat niiltä osin kohdistuneet muiden kuin X-kaupungin liiketalouden yksikön kustannuspaikalle.

A:n virka mahdollistaa ja on mahdollistanut täyteen palkkaan oikeuttavan työajan, mikäli työmäärään vaikuttavista useista muuttuvista tekijöistä johtuen soveltuvia työtehtäviä on kuntayhtymässä olemassa. A:lle ei ole toistaiseksi aiheutunut palkanmenetyksiä. Ratkaisu ei siten voi olla kohtuuton tai suhteellisuusperiaatteen vastainen muihin mahdollisiin vaihtoehtoihin verrattuna.

A on antamassaan vastaselityksessään todennut, että kuntayhtymä voi lähtökohtaisesti kohdistaa taloudelliset säästötoimet tiettyyn yksikköön. Osa-aikaistamiseen ja irtisanomiseen liittyvää uudelleensijoitusvelvollisuutta ei enää voi tarkastella vain kyseisen yksikön tasolla, vaan koko kuntayhtymän kaikkien toimipisteiden laajuudessa. Näin ei ole nyt toimittu, vaan A on lainvastaisesti osa-aikaistettu katsoen asiaa yksinomaan kuntayhtymän X-kaupungin yksikön työmäärän riittävyyden kannalta, vaikka kuntayhtymän muista toimipisteistä on X-kaupungin yksikön ohella pystytty koko ajan tarjoamaan työtä täysi viranmukainen 1 600 tunnin määrä.

A on toimittanut lisäkirjelmiä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus kumoaa Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen sekä ammattikorkeakoulun kuntayhtymän yhtymähallituksen ja ammattikorkeakoulun hallituksen päätökset, joilla A:n oikeusopin lehtorin virkasuhde on muutettu osa-aikaiseksi.

Perustelut

1. Ammattikorkeakoulun hallituksen toimivalta

Korkein hallinto-oikeus hyväksyy tältä osin hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut ja lopputuloksen.

2. Virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi

Sovellettavat lainkohdat

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 21 §:n mukaan työnantaja voi, varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi, yksipuolisesti muuttaa virkasuhteen osa-aikaiseksi 37 §:ssä tarkoitetulla irtisanomisperustella irtisanomisaikaa noudattaen.

Sanotun lain 37 §:n 1 momentin mukaan virkasuhde voidaan irtisanoa, kun viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä, työnantajan tai asianomaisen yksikön tehtävien uudelleen järjestelyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä. Irtisanominen edellyttää lisäksi, ettei viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden sijoittaa toiseen virkasuhteeseen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin.

Saman pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen ei katsota ainakaan olevan silloin, kun:
1) irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä työnantajan toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia; tai
2) irtisanomisen syyksi ilmoitetut tehtävien uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti vähennä työnantajan tarjolla olevia tehtäviä tai muuta tehtävien laatua.

Merkitykselliset tosiseikat

A:n ammattikorkeakoulun X-kaupungin tulosalueen liiketalouden yksikön oikeusopin lehtorin virkasuhde on ammattikorkeakoulun hallituksen 23.2.2006 tekemällä päätöksellä muutettu osa-aikaiseksi ehdoin "työaika vähintään 1 000 tuntia lukuvuodessa". Kokoaikaisen virkasuhteen työaika oli ollut 1 600 tuntia lukuvuodessa.

Osapuolet ovat yhdenmukaisesti todenneet osa-aikaistamisen alkaneen 1.8.2006. Ammattikorkeakoulun kuntayhtymän hallinto-oikeudelle jättämästä 12.6.2006 päivätystä lausunnosta ilmenee, että viimeistään tuolloin kuntayhtymä on tiennyt, että A:n palkkaus myös 1.8.2006 lukien lukuvuonna 2006 - 2007 määräytyy 1 600 tunnin työajan mukaisesti. Lisäksi A:n tehtävät ovat olleet myös 1 000 tunnin työajan ylittävältä osin 1.8.2006 lukien nimenomaan hänen osaamisalueeseensa kuuluvia tehtäviä.

Asian oikeudellinen arviointi

Työnantaja voi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 21 §:n perusteella yksipuolisesti muuttaa virkasuhteen osa-aikaiseksi vain silloin, kun käsillä ovat saman lain 37 §:ssä säännellyt taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet. Jälkimmäisen pykälän 1 momentin ensimmäisen virkkeen vakiintuneen tulkinnan mukaan virkasuhde voidaan lähtökohtaisesti irtisanoa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä silloin, kun työnantajan mahdollisuudet tarjota työtä ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukainen työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvoite on säännöksen esitöiden mukaan osa irtisanomisperustetta (HE 196/2002 vp s. 55). Tämä tarkoittaa sitä, että viranhaltijan uudelleen sijoittaminen on ensisijainen keino ennen virkasuhteen irtisanomista. Näin ollen työntekijää ei voida irtisanoa tai osa-aikaistaa pysyvästi, ellei myös hänen tekemänsä työ ole vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työntekijän tehtävien vähentämisen työnantaja on voinut työnjohtovaltansa perusteella toteuttaa joko tehtävien yhdistämisen tai lakkauttamisen kautta.

Työnantajan velvollisuuteen sijoittaa viranhaltija muihin tehtäviin eivät vaikuta työnantajan yksikkörajat. Tämä velvollisuus ulottuu siis tarjolla olevaan viranhaltijalle soveltuvaan työhön siitä riippumatta, missä työnantajan toimipisteessä kyseistä työtä on.

Taloudellisten ja tuotannollisten irtisanomisperusteiden olemassaoloa on arvioitava koko palvelussuhteen keston ajan eli viimeisen kerran irtisanomisajan päättyessä. Mikäli irtisanomisen edellytykset eivät tällöin täyty, irtisanominen on perusteen puuttuessa peruutettava.

Asiassa on selvää, että A:n tehtävät oikeusopin lehtorina kuntayhtymän palveluksessa eivät olleet vähentyneet silloin, kun hänen virkasuhteensa on muuttunut osa-aikaiseksi irtisanomisajan päättyessä. Kun kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n mukaiset virkasuhteen irtisanomisen edellytykset eivät siis olleet täyttyneet ainakaan irtisanomisajan päättyessä, kuntayhtymän olisi tullut viimeistään tuolloin peruuttaa A:n virkasuhteen osa-aikaistamista tarkoittava päätöksensä.

Asiassa ei ole merkitystä sillä, mistä syystä A:n tehtävät eivät olleet vähentyneet. Tilanne voisi olla toinen, mikäli irtisanomisajan päättyessä viranhaltijalle voitaisiin taata täysi työllistyminen selvästi lyhyemmäksi ajaksi kuin lukuvuodeksi ja mikäli töiden vähentyminen tämän jälkeen olisi hyvinkin todennäköistä. Kun nyt kuntayhtymän omakin lähtökohta on ollut se, että A:lle voidaan todennäköisesti tarjota täydet työtehtävät sen eri toimipisteissä myös jatkossa, kuntayhtymä on selvästikin käyttänyt väärin työnantajalle kuuluvaa oikeutta ennakoida töiden vähentymistä.

Näillä perusteilla kuntayhtymän päätös, jolla A:n virkasuhde on muutettu osa-aikaiseksi, on lainvastaisena kumottava.

3. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Ammattikorkeakoulun päätöksen tultua kumotuksi A:n valituksen johdosta tällä on oikeus kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 53 §:n 1 momentin nojalla saada korvatuiksi kohtuulliset oikeudenkäyntikulunsa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus velvoittaa ammattikorkeakoulun korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut asiassa vaaditulla 1 500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Niilo Jääskinen, Ahti Vapaavuori, Matti Halén ja Sakari Vanhala. Asian esittelijä Sami Myöhänen.