KHO:2007:25

Valitusoikeus - Osallistumisoikeus tiedekunnan valintakokeeseen

Yliopiston dekaani oli hylännyt hakemuksen saada erivapaus osallistua oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeeseen ilman edeltävää ylioppilastutkintoa tai muuta korkeakoulukelpoisuuden antavaa tutkintoa. Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus oli hylännyt hakijan valituksen dekaanin päätöksestä, ei saanut hakea muutosta valittamalla.

Yliopistolaki 18 §, 18 a § ja 35 § 3 mom.

Kort referat på svenska

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani on 29.3.2006 tekemällään päätöksellä hylännyt A:n hakemuksen saada erivapaus osallistua oikeustieteellisen tiedekunnan vuoden 2006 valintakokeeseen ilman edeltävää ylioppilastutkintoa tai muuta korkeakoulukelpoisuuden antavaa tutkintoa. Hylkäämisen perusteena oli se, ettei hakijan tutkintojen eikä muiden opintojen voitu katsoa antaneen hänelle riittäviä tietoja eikä valmiuksia opintoja varten.

A on hakenut muutosta dekaanin päätökseen ja vaatinut oikeutta osallistua edellä mainitun oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeeseen.

Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on antanut valituksen johdosta lausunnon.

A on antanut vastaselityksen.

Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n edellä mainitusta dekaanin päätöksestä tekemän valituksen. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti.

Yliopistolain 18 §:n 1 momentin mukaan opiskelijat ottaa yliopisto. Yliopisto voi rajoittaa opiskelijoiden määrää. Pykälän 3 momentin mukaan silloin kun yliopisto opiskelijoiden määrän rajoittamiseksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Kelpoinen opiskelijaksi on henkilö, jolla on yliopistoasetuksen 12 §:ssä mainittu tutkinto tai opintoja tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Oikeus osallistua oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeeseen on ei-ylioppilaalla, jolle tiedekunta on myöntänyt erivapauden. Oikeustieteellisen tiedekunnan valintaoppaan 2006 mukaan harkittaessa erivapauden myöntämistä otetaan huomioon hakijan suorittamat tutkinnot, muu aikaisempi koulutus ja kieliopinnot. Oikeustieteellinen tiedekunta on todennut lausunnossaan, että A:n peruskoulun jälkeen suorittamat opinnot vastaavat määrällisesti korkeakoulukelpoisuuden antavia opintoja, mutta A:n suorittamiin opintoihin ei ole sisältynyt riittävästi sellaisia elementtejä, että A:n voisi katsoa saavuttaneen korkeakoulukelpoisuuden antavia tutkintoja vastaavat tiedot ja valmiudet.

A on suorittanut peruskoulun, 2-vuotisen laitoshuoltajantutkinnon sekä opiskellut vuoden verran koti-, laitostalous- ja puhdistuspalvelualan 3-vuotisesta opistotutkinnosta. A:n opintoihin on kuulunut muun muassa ruotsin kielen opintoja 35 tuntia sekä englannin kielen opintoja 87 tuntia ja 2 opintoviikkoa.

Kun otetaan huomioon A:n suorittamat opinnot ja erityisesti niihin sisältyvät kieliopinnot, hallinto-oikeus katsoo, että erivapauden myöntämiseksi ei ole riittäviä perusteita. Dekaanin päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut oikeutta saada osallistua tiedekunnan pääsykokeeseen. Hän on perustellut valitustaan kaksivuotisella laitoshuoltajan tutkinnolla ja vuoden opinnoilla koti-, laitostalous- ja puhdistuspalvelualan opistotutkintoa. Nämä opinnot ovat verrattavissa korkeakoulukelpoisuuden antavaan puhdistuspalvelualan perustutkintoon. Hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole yksilöity, mitä tietoja ja valmiuksia A:lta puuttuu.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on antanut lausunnon.

A:lla on peruskoulun jälkeisiä opintoja yhteensä kolme vuotta, siis ajallisesti saman verran kuin esimerkiksi korkeakoulukelpoisuuden antavaan vähintään kolmivuotiseen ammatilliseen tutkintoon sisältyy. Korkeakoulukelpoisuuden antavat tutkinnot on kuitenkin suunniteltu rakenteeltaan ja sisällöltään siten, että ne antavat tutkinnon suorittaneille riittävät tiedot ja valmiudet korkeakouluopintoja varten. A:n suorittamat kahdet erilliset opinnot eivät muodosta tällaista kokonaisuutta. Esimerkiksi hänen laitoshuoltajan tutkintoonsa sisältyvät kieliopinnot ovat selvästi suppeammat kuin korkeakoulukelpoisuuden antavissa tutkinnoissa, ja hänen aloittamaansa opistotutkintoon kuuluvista kieliopinnoista suurin osa on suorittamatta.

Helsingin yliopiston konsistorin päätöksen (Opiskelijavalintojen yleiset perusteet Helsingin yliopistossa lukuvuonna 2006–2007, 18.5.2005) sekä yliopistolain 18 a §:n nojalla kelpoisia opiskelijoiksi ovat korkeakoulukelpoisuuden antavan tutkinnon suorittaneiden lisäksi henkilöt, joilla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. A:n iällä ei voida katsoa olevan merkitystä opintoja varten riittävien tietojen ja valmiuksien arvioinnissa, eikä hänen työkokemuksensa ajojärjestelijänä ja koulunkäyntiavustajana ole sen laatuista, että se olisi antanut hänelle näitä tietoja ja valmiuksia.

Tiedekunta on arvioinut ei-korkeakoulukelpoisten erivapaushakemuksia siten, että hakijan peruskoulun jälkeen suorittamien opintojen tulee määrällisesti vähintään vastata korkeakoulukelpoisuuden antavia opintoja ja että hakijan suorittamiin opintoihin on sisällytettävä riittävästi sellaisia elementtejä, joiden perusteella hakijan voidaan katsoa saavuttaneen korkeakoulukelpoisuuden antavia tutkintoja vastaavat tiedot ja valmiudet. A:n osalta täyttyy ensimmäinen kriteeri mutta ei toinen.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus ei tutki valitusta.

Perustelut

Kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin säädetään yliopistolain 18 a §:ssä. Päätettäessä osallistumisoikeudesta tiedekunnan valintakokeeseen on kysymys opiskelijaksi ottamisesta. Hallinto-oikeuden päätökseen ei yliopistolain 18 §:n ja 35 §:n 3 momentin säännökset huomioon ottaen saa hakea muutosta valittamalla.

Tämän vuoksi Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen liitetty valitusosoitus on poistettava ja A:n valitus Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä jätettävä tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Niilo Jääskinen, Jukka Mattila, Matti Pellonpää ja Sakari Vanhala. Asian esittelijä Marja Leena Kemppainen.