16.02.2007/351

Toimeentulotuki - Toimeentulotuen antaminen - Takaisinperintä puolisolta - Valitusluvan tarve

Sosiaalilautakunnan jaosto pysytti viranhaltijan päätöksen, jolla viranhaltija oli hakemuksen enemmälti hyläten myöntänyt X:lle toimeentulotukea ja päätöksen mukaan tuet oli päätetty periä takaisin X:n puolisolta.

Hallinto-oikeus jätti tutkimatta X:n valituksen toimeentulotuen takaisinperintää koskeneelta osalta, koska viranhaltijan ja jaoston päätöksillä ei sitovalla tavalla ratkaistu X:n puolison korvausvelvollisuutta. Takaisinperinnästä päättäminen edellyttää, että kaupunki tekee toimeentulotuesta annetun lain 22 §:ssä tarkoitetun hakemuksen hallinto-oikeudelle. Korvausvelvollisuus ratkaistaan sitovalla tavalla vasta hallinto-oikeuden päätöksellä. Jaoston päätös ei siten sisältänyt takaisinperinnän osalta sellaista hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua päätöstä, jolla asia on ratkaistu. Päätös ei ollut näiltä osin valituskelpoinen.

Hallinto-oikeus velvoitti sosiaalilautakunnan suorittamaan X:lle toimeentulotukea lisää 5,13 euroa sekä muilta osin hylkäsi toimeentulotuen antamista koskeneen valituksen.

Hallinto-oikeuden päätökseensä liittämän valitusosoituksen mukaan päätökseen sai hakea muutosta, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Korkein hallinto-oikeus katsoi asian valituslupa-asiaksi sekä toimeentulotuen antamista että takaisinperintää koskevalta osalta samoin kuin hallinto-oikeuskin. Päätöksen perustelujen mukaan hallintolainkäyttölain 13 §:n 4 momentin mukaan, jos pääasiassa annetusta ratkaisusta valittaminen on kielletty tai valittamiseen tarvitaan valituslupa, vastaava rajoitus koskee myös valittamista pääasiaan liittyvästä ratkaisusta. Hallinto-oikeuden ratkaiseman asian pääasia koskee sosiaalihuoltolain 49 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimeentulotuen antamista koskevaa asiaa, jonka saattaminen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi edellyttää sosiaalihuoltolain 49 §:n 3 momentissa tarkoitetun valitusluvan myöntämistä. Koska valittaminen pääasiassa edellyttää valitusluvan myöntämistä, sama koskee valittamista toimeentulotuen takaisinperinnän osalta, kun sitovaa takaisnperintäpäätöstä ei valituksenalaisella päätöksellä ollut vielä tehty.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen.

Laki toimeentulotuesta 20 §:n 1 momentin 4 kohta, 22 § ja 24 §
Sosiaalihuoltolaki 49 §:n 2 momentti
Hallintolainkäyttölaki 13 §:n 4 momentti

Ks. myös KHO:n samana päivänä antama ratkaisu dnro 1254/3/06.