KHO:2005:63

Julkinen hankinta - Soveltamisala - Hankintayksikkö - Julkishallintoon kuuluva oikeushenkilö - Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisu

Kaupungin määräysvallassa oleva osakeyhtiö oli perustettu siinä tarkoituksessa, että luodaan toimitiloja uusille informaatioteknologiaan suuntautuneille yrityksille. Kun tämän tarkoituksen lisäksi otettiin huomioon yhtiön julkisyhteisöiltä saama rahoitus sekä se, ettei yhtiön ensisijaisena tarkoituksena voitu pitää voiton tavoittelua ja ettei myöskään voitu pitää poissuljettuna, että kaupunki vastasi osaltaan yhtiön toiminnan riskeistä, osakeyhtiön katsottiin olevan ainakin osaksi perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta. Yhtiö oli siten julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö.

Laki julkisista hankinnoista 2 § 1 mom. 2 kohta ja 2 mom.

Kort referat på svenska

Asian aikaisempi käsittely

Varkauden kaupunki on julkaissut perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun 2.9.1999 Julkiset Hankinnat –lehdessä elektroniikkateollisuudelle tarkoitetun korkeatasoisen toimisto- ja tuotantorakennuksen suunnittelutöitä ja rakennuttamista koskevan ilmoituksen.

Keski-Savon Teollisuuskylä Oy on pyytänyt 4.9.1999 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia sanotuista suunnittelu- ja rakennuttamistehtävistä.

Osaamiskeskuksen rakennushankkeita rakennuttamaan on perustettu Varkauden Taitotalo Oy –niminen yhtiö. Varkauden Taitotalo Oy:n perustamiskirja on allekirjoitettu 21.2.2000 ja yhtiön yhtiöjärjestys on hyväksytty perustamiskokouksessa 24.1.2000 ja 3.4.2000.

Varkauden Taitotalo Oy:n hallitus on 4.4.2000 päättänyt valita osaamiskeskuksen vaiheen 1 (Honeywell-Measurex'n toimitalo) rakennuttajaksi/suunnittelijaksi JP-Terasto Oy:n sekä vaiheen 2 (Taitotalo 1) rakennuttajaksi/suunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Pekka Paavola Oy:n.

Hankintapäätöstä koskeva hankintasopimus vaiheen 2 (Taitotalo 1) osalta Varkauden Taitotalo Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Pekka Paavola Oy:n välillä on allekirjoitettu 5.7.2000.

Rakennuttajatoimisto Vilho Tervomaa ja Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy ovat vaatineet 26.4.2000 yhteisessä hakemuksessaan kilpailuneuvostolle, että hankintayksikkö velvoitetaan suorittamaan hyvitysmaksuna Rakennuttajatoimisto Vilho Tervomaalle 414 700 markkaa korkoineen ja Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:lle 3 904 400 markkaa korkoineen.

Varkauden Taitotalo Oy on vaatinut vastineessaan, että hakemus ensisijaisesti jätetään tutkimatta tai toissijaisesti hylätään kokonaisuudessaan.

Kilpailuneuvosto on 14.12.2000 tekemällään päätöksellä pyytänyt Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 234 artiklassa tarkoitetun ennakkoratkaisun seuraaviin Euroopan yhteisön oikeutta koskeviin tulkintakysymyksiin:

1) Onko osakeyhtiötä, jonka kaupunki omistaa ja jossa kaupunki käyttää määräysvaltaa, pidettävä julkisia palveluhankintoja koskevien tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 92/50/ETY 1 artiklan b kohdassa tarkoitettuna hankintaviranomaisena, kun yhtiö hankkii suunnittelu- ja rakennuttamispalveluja yrityksille vuokrattavia toimitiloja käsittävään rakennuskohteeseen?

2) Vaikuttaako asian arvosteluun se, että kaupungin rakennushankkeella pyritään luomaan edellytyksiä kaupungissa harjoitettavalle elinkeinotoiminnalle?

3) Vaikuttaako asian arvosteluun se, että rakennettavat toimitilat vuokrataan vain yhdelle yritykselle?

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tuomiossaan 22.5.2003 asiassa C-18/01 lausunut, että kilpailuneuvosto pyrkii ensimmäisellä ja toisella kysymyksellään, jotka on syytä tutkia yhdessä, selvittämään, voidaanko alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön perustaman, omistaman ja johtaman osakeyhtiön katsoa tyydyttävän nimenomaisesti yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita, kun tämän yhtiön toiminta muodostuu palvelujen hankkimisesta yksityisten yritysten käyttöön tarkoitettujen toimitilojen rakentamiseksi, ja olisiko tämän edellytyksen täyttymisen arviointi erilainen tilanteessa, jossa kyseisellä rakennushankkeella pyrittäisiin luomaan edellytyksiä kyseisen julkisyhteisön alueella harjoitettavalle elinkeinotoiminnalle.

Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen on vastattava, että alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön perustama, omistama ja johtama osakeyhtiö tyydyttää direktiivin 92/50/ETY 1 artiklan b alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla yleisen edun mukaisia tarpeita, kun se hankkii palveluita, joiden tarkoituksena on edistää teollisen tai kaupallisen toiminnan kehittämistä kyseisen julkisyhteisön alueella. Sen määrittämiseksi, ovatko nämä tarpeet luonteeltaan muita kuin teollisia tai kaupallisia, kansallisen tuomioistuimen on arvioitava olosuhteita, joissa tämä yhtiö on perustettu, ja niitä edellytyksiä, joilla se harjoittaa toimintaansa, mukaan lukien se, ettei sen ensisijaisena tarkoituksena ole voiton tavoittelu, se, ettei se vastaa tähän toimintaan liittyvistä riskeistä, sekä kyseisen toiminnan mahdollinen julkinen rahoitus.

Yhteisöjen tuomioistuin on lausunut tuomiossaan, että kilpailuneuvoston kolmanteen kysymykseen on vastattava, ettei se, että rakennettavat toimitilat vuokrataan vain yhdelle yritykselle, kyseenalaista vuokraajan asemaa julkisoikeudellisena laitoksena, kun on osoitettu, että se tyydyttää yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita.

Asian käsittely on siirtynyt 1.3.2002 voimaan tulleen markkinaoikeuslain nojalla markkinaoikeudelle.

Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään vaatimukset enemmälti hyläten velvoittanut Varkauden Taitotalo Oy:n suorittamaan Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:lle hyvitysmaksuna 25 000 euroa. Lausunnon antaminen hakemuksista on rauennut siltä osin kuin vaatimukset on kohdistettu Tyyskän osaamiskeskuksen I vaiheeseen (vaihe 1). Markkinaoikeus on perustellut ratkaisuaan seuraavasti:

Asian tutkiminen

Tyyskän osaamiskeskuksen suunnittelua ja rakennuttamista koskeneessa tarjouspyynnössä 4.9.1999 rakennuttajana on mainittu Keski-Savon Teollisuuskylä Oy ja urakkaohjelmassa 20.8.1999 puolestaan Varkauden kaupunki ja Keski-Savon Teollisuuskylä Oy. Suomen Virallisen lehden Julkiset Hankinnat –osassa julkaistussa ilmoituksessa, jota tässä suhteessa on pidettävä ratkaisevana, hankintayksikkönä on kuitenkin mainittu Varkauden kaupunki perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun, joksi yhtiöksi on sittemmin perustettu Varkauden Taitotalo Oy. Julkisista hankinnoista annetun lain soveltumisen kannalta ratkaisevaa on siten, onko Varkauden Taitotalo Oy:tä pidettävä laissa tarkoitettuna hankintayksikkönä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 1 §:n mukaan lakia sovelletaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden kyseisessä laissa tarkoitettujen hankintayksikköjen menettelyyn.

Julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat muun ohessa oikeushenkilöt, joiden katsotaan kuuluvan julkishallintoon. Pykälän 2 momentin mukaan oikeushenkilön katsotaan kuuluvan julkishallintoon, kun se on perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta ja jos se saa pääasiallisen rahoituksensa 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä, se on 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön valvonnassa tai sillä on hallinto-, johto- tai valvontaelin, jonka jäsenistä yli puolet on 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön nimittämiä.

Julkisista hankinnoista annetun lain esitöissä (HE 154/1992) on lain 2 §:n 2 momentin säännöksen yhteydessä todettu, että ratkaisevaa sen arvioinnissa, katsotaanko oikeushenkilön kuuluvan julkishallintoon, on toisaalta yksikön harjoittaman toiminnan luonne ja toisaalta se, onko julkishallinnolla yksikön toiminnassa määräävä asema omistuksen tai muun valvonnan kautta.

Varkauden Taitotalo Oy on Varkauden kaupungin kokonaan omistama yhtiö, minkä lisäksi yhtiön hallitus on muodostunut kokonaisuudessaan Varkauden kaupungin viranhaltijoista. Kysymys Varkauden Taitotalo Oy:n kuulumisesta julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 2 momentin tarkoittamassa mielessä julkishallintoon ja siten lain soveltamisalan piiriin ratkeaa sen mukaan, täyttyykö Varkauden Taitotalo Oy:n osalta lainkohdan edellytys, että yhtiö on perustettu "huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta."

Käsillä olevassa asiassa on julkisista hankinnoista annetun lain säännösten tulkinnassa otettava huomioon myös julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin (92/50/ETY) 1 artiklan b alakohta sekä sitä koskeva oikeuskäytäntö.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kilpailuneuvoston ennakkoratkaisupyynnön johdosta antamassaan, neuvoston direktiivin 92/50/ETY tulkintaa koskeneessa tuomiossa (asia C–18/01) todennut, että se, onko tiettyä laitosta pidettävä julkisoikeudellisena laitoksena, ei riipu siitä, missä määrin kyseisen laitoksen toiminnalla tyydytetään yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita (tuomion kohta 58). Jos siis oikeushenkilö toimii muiden kuin teollisten tai kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden tyydyttämiseksi, kyse on hankintayksiköstä, vaikka mainittujen tarpeiden tyydyttämisellä olisi vain vähäinen merkitys.

Kyseisessä yhteisöjen tuomioistuimen tuomiossa on todettu edelleen, että alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön perustaman, omistaman ja johtaman osakeyhtiön on katsottava tyydyttävän direktiivin 92/50/ETY 1 artiklan b alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla yleisen edun mukaisia tarpeita, kun se hankkii palveluita, joiden tarkoituksena on edistää teollisen tai kaupallisen toiminnan kehittämistä kyseisen julkisyhteisön alueella. Sen määrittämiseksi, ovatko nämä tarpeet luonteeltaan muita kuin teollisia tai kaupallisia, kansallisen tuomioistuimen on yhteisöjen tuomioistuimen mukaan arvioitava olosuhteita, joissa tämä yhtiö on perustettu, ja niitä edellytyksiä, joilla se harjoittaa toimintaansa, mukaan lukien se, ettei sen ensisijaisena tarkoituksena ole voiton tavoittelu, se, ettei se vastaa tähän toimintaan liittyvistä riskeistä, sekä kyseisen toiminnan mahdollinen julkinen rahoitus (tuomion kohta 59).

Varkauden Taitotalo Oy:n vastineesta ilmenee, että yhtiön perustamisen taustalla oli Varkaudessa havaittu tarve luoda toimitiloja uusille informaatioteknologiaan suuntautuneille yrityksille. Yhtiön pääosakkaaksi oli alun perin yritetty saada yksityistä tahoa, mutta tämän osoittauduttua erittäin vaikeaksi, kaupunki oli joutunut ottamaan päävastuun hankkeen toteuttamisesta.

Uusien yritysten saamista kunnan alueelle voidaan pitää sen etujen mukaisena. Uudet yritykset synnyttävät yleensä uusia työpaikkoja, kasvattaen tätä kautta kunnan verotuloja, mikä puolestaan parantaa tavaroiden ja palvelujen tarjontaa ja kysyntää. Varkauden Taitotalo Oy:n voidaan siten katsoa perustetun tyydyttämään osaltaan myös yleisen edun tarpeita. Sen kannalta, onko Varkauden Taitotalo Oy katsottava hankintayksiköksi, on siten ratkaisevaa, ovatko nämä tarpeet luonteeltaan yksinomaan teollisia tai kaupallisia vai voidaanko Varkauden Taitotalo Oy:n katsoa tyydyttäneen ainakin osittain myös yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita.

Varkauden Taitotalo Oy on esittänyt, että yhtiön tarkoituksena on voiton tavoittelu. Kun otetaan huomioon, että yhtiö on kaupungin kokonaan omistama ja että kaupungin ensisijaisena tehtävänä on sen asukkaiden yleisen edun turvaaminen, ei voiton tavoittelua voida kuitenkaan pitää yhtiön ensisijaisena tavoitteena.

Kaupunki on myöntänyt hankkeeseen pääomalainaa ja TE-keskuksen investointitukea. Näiden osuus rahoituksesta on ollut vaiheen 1 (Honeywell-Measurex'n toimitalo) osalta 24,3 % ja vaiheen 2 (Taitotalo 1) osalta 39,2 %.

Kun otetaan huomioon edellä mainittu Varkauden Taitotalo Oy:n saama julkinen rahoitus sekä se, ettei yhtiön ensisijaisena tavoitteena voida pitää voiton tavoittelua, Varkauden Taitotalo Oy:n toiminta on tyydyttänyt yleisen edun mukaisia tarpeita, jotka ovat olleet ainakin osittain muita kuin teollisia tai kaupallisia. Varkauden Taitotalo Oy:tä on näin ollen pidettävä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettuna hankintayksikkönä.

Hankintamenettely

Tyyskän osaamiskeskuksen 1 vaihe (Honeywell-Measurex'n toimitalo)

Varkauden Taitotalo Oy on ilmoittanut, että vaiheen 1 osalta hankintaa ei tulla lainkaan toteuttamaan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella.

Rakennuttajatoimisto Vilho Tervomaan 12.10.1999 päivättyyn tarjoukseen ei ole liitetty tarjouspyynnön 4.9.1999 mukaista erittelyä tarjoushinnoista. Rakennuttajatoimisto Vilho Tervomaan tarjouksen palkkiota koskevassa kohdassa on kuitenkin yhteenvetona todettu: "Yo. palkkioilla sitoudumme siihen, että ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannukset eivät ylitä 101 000 000 markkaa, josta paikoitustalon osuus on noin 27 000 000 markkaa." Edellä mainitun perusteella Rakennuttajatoimisto Vilho Tervomaan tarjous on koskenut ainoastaan vaiheen 1 eli Honeywell-Measurex'n toimitalon rakennuttamistehtäviä.

Koska Varkauden Taitotalo Oy:n on tosiasiallisesti luopunut hankinnasta vaiheen 1 (Honeywell-Measurex'n toimitalo) osalta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:ssä mainittujen seuraamusten määrääminen ei sanotulta osin tule kysymykseen. Lausunnon antaminen asiassa raukeaa Vilho Tervomaan hakemuksen osalta kokonaan ja Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:n hakemuksen osalta siltä osin kuin se koskee hankinnan tätä vaihetta.

Tyyskän osaamiskeskuksen 2 vaihe (Taitotalo 1)

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Lain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Vuodelle 1999 säädetyn kynnysarvon määrä palveluhankintojen osalta on ollut 1 161 374 markkaa. Saadun selvityksen mukaan hankinnan ennakoitu arvo on ollut noin neljä miljoonaa markkaa. Kysymyksessä olevaan hankintaan sovelletaan näin ollen julkisista hankinnoista annetun lain säännösten lisäksi kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen säännöksiä (jäljempänä "hankinta-asetus").

Julkisista hankinnoista annetun lain 7 §:n mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin mukaan kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteita voivat olla esimerkiksi hinta, toimitusaika, valmistumispäivä, käyttökustannukset, laatu, elinkaarikustannukset, esteettiset tai toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut, toimitusvarmuus, tekninen tuki ja hankinnan kohteen aiheuttamat ympäristökustannukset. Hankinta-asetuksen 41 §:n 2 momentin mukaan hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa on mainittava kaikki arviointiperusteet, jos valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta.

Kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa hankintayksiköllä on harkintavaltaa käytettävien arviointiperusteiden määrittämisessä. Tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden tulee kuitenkin olla objektiivisia ja relevantteja kyseisen hankinnan kannalta eikä niiden asettaminen saa loukata tarjoajien syrjimätöntä ja tasapuolista kohtelua. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten perusteita on sovellettu. Tarjousvertailun on perustuttava tarjouksissa oleviin eroihin eikä arviointi saa olla tarjoajia syrjivää.

Kysymyksessä olevassa tapauksessa valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyyntöön liitetyn urakkaohjelman kohdassa 10 on mainittu, että tarjouskilpailun ratkaisuperusteina ovat suunnittelutoimiston tai –tiimin henkilö- ja laiteresurssit, suunnittelukokemus, referenssit vastaavan tyyppisistä suunnittelukohteista sekä tarjoushinta.

Varkauden Taitotalo Oy:n hallituksen hankintapäätöksessä 4.4.2000 ei ole perusteltu Arkkitehtitoimisto Pekka Paavola Oy:n valintaa vaiheen 2 (Taitotalo 1) rakennuttajaksi/suunnittelijaksi muutoin kuin toteamalla tämän tarjous hankkeen kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Hankintapäätöksen liitteenä olevassa 3.4.2000 päivätyssä muistiossa esitystä Arkkitehtitoimisto Pekka Paavola Oy:n valitsemiseksi on perusteltu toteamalla, että sillä on näyttöä juuri tämänkaltaisesta suunnittelutehtävästä, jonka lopputulos on käyty paikan päällä tarkastamassa ja todettu onnistuneeksi. Muistiossa mainitut laatukriteerit ovat osittain poikenneet tarjouspyynnössä ilmoitetuista. Muistion liitteenä on ollut tarjousten vertailutaulukko, jonka mukaan hakijan tarjous on saanut 7,6 vertailupistettä ja voittanut tarjous 7,8 vertailupistettä.

Hankintapäätöksestä ja siihen liitetyistä asiakirjoista ei ilmene, miten ilmoitettuja arviointikriteerejä on sovellettu ja miten tarjouksia on kunkin arviointiperusteen osalta arvioitu suhteessa toisiin tarjouksiin. Tarjousvertailussa käytetyt arviointiperusteet ovat lisäksi poikenneet osittain ennalta ilmoitetuista. Hankintamenettely on siten ollut näiltä osin virheellinen.

Edellä mainituin perustein Varkauden Taitotalo Oy on menetellyt julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintasäännösten vastaisesti ja asiassa tulee näin ollen määrätä lain 9 §:ssä säädetty seuraamus.

Seuraamukset

Hankintasopimus on jo allekirjoitettu vaiheen 2 (Taitotalo 1) osalta. Julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:ssä mainituista seuraamuksista tulee siten kysymykseen vain hyvitysmaksu.

Julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:n tarjous vaiheen 2 (Taitotalo 1) osalta on ollut noin 120 000 markkaa, eli noin 4,5 prosenttia, halvempi kuin voittanut tarjous. Tarjoushinta on mainittu urakkaohjelman kohdassa 10 viimeisenä tarjouskilpailun ratkaisuperusteena. Myös tarjousvertailuasiakirjojen mukaan hinnan painoarvo on ollut selvästi vähäisempi kuin muiden arviointiperusteiden. Koska hankintapäätöksestä tai tarjousten vertailutaulukosta ei lainkaan ilmene, miten ilmoitettuja arviointikriteerejä on sovellettu ja miten tarjouksia on kunkin arviointiperusteen osalta arvioitu suhteessa toisiin tarjouksiin, on näin jälkikäteen vaikeaa tarkkaan määrittää, minkälainen virheetön hankintamenettely olisi ollut. Sinänsä hintaero hakijan hyväksi ei ole ollut kovin suuri. Toisaalta hakijan tarjous ja voittanut tarjous ovat saaneet edellä mainitussa vertailutaulukossa lähes samat pisteet. Sen vuoksi ja kun sanottujen tarjousten perusteella ei muutenkaan voida todeta, että niiden välillä olisi ollut huomattavia laadullisia eroja, hakijalla olisi virheettömässä hankintamenettelyssä ollut julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hyvitysmaksua määrättäessä on julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus on harkinnut hyvitysmaksun määräksi 25 000 euroa.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 16.10.2003 taltionumero 2509 katsonut, että hyvitysmaksua on pidettävä korkolain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla perusteeltaan julkisoikeudellisena. Kun korkolain viivästyskorkoa koskevia säännöksiä ei näin ollen voitu soveltaa hyvitysmaksuun eikä hyvitysmaksun maksamisen viivästymisestä myöskään ollut annettu erityissäännöstä, korkein hallinto-oikeus katsoi vaatimuksen koron maksamisesta hyvitysmaksulle lakiin perustumattomaksi. Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:n vaatimus koron maksamisesta hyvitysmaksulle on siten hylättävä.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Varkauden Taitotalo Oy on vaatinut valituksessaan, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja ensisijaisesti jättää tutkimatta Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:n hakemuksen tai toissijaisesti hylkää sanotun hakemuksen ja vapauttaa Varkauden Taitotalo Oy:n hyvitysmaksun suorittamisesta. Yhtiön on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus joka tapauksessa ainakin alentaa tuomittua hyvitysmaksua. Yhtiö on myös pyytänyt, että korkein hallinto-oikeus määrää välittömästi, että markkinaoikeuden valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpano kielletään tai ainakin keskeytetään.

Yhtiö on vielä vaatinut, että Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy velvoitetaan korvaamaan yhtiölle kilpailuneuvostossa, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa ja markkinaoikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 4 795,58 eurolla ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 2 079,20 eurolla korkoineen.

Varkauden Taitotalo Oy on lausunut, että se ei ole julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu hankintayksikkö. Asiassa on riidatonta, että yhtiö on oikeushenkilö ja että julkiseen sektoriin kuuluva Varkauden kaupunki voi valvoa yhtiön hallituksen toimintaa ja nimittää sen jäsenet, koska kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Riidatonta on myös se, että yhtiön pääasiallinen rahoitus ei tule julkiselta sektorilta.

Asiassa on kysymys siitä, onko yhtiö perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta. Palveluhankintoja koskevan direktiivin mukaan julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan tältä osin laitosta, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita ja joka ei harjoita teollista tai kaupallista toimintaa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut ennakkoratkaisussaan muun ohella, että julkisyhteisön perustama, omistama ja johtama osakeyhtiö tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita, kun yhtiö hankkii palveluita, joiden tarkoituksena on edistää teollisen tai kaupallisen toiminnan kehittämistä kyseisen julkisyhteisön alueella. Yhteisöjen tuomioistuin on harkinnut asiaa väärin, sillä melkein minkälainen tahansa teollisen tai kaupallisen toiminnan kehittäminen saattaa ainakin välillisesti tyydyttää myös yleisen edun mukaisia tarpeita esimerkiksi mahdollistamalla osapuolten välistä kaupankäyntiä.

Yhteisöjen tuomioistuin on jättänyt ratkaisussaan markkinaoikeuden arvioitavaksi, ovatko yleisen edun mukaiset tarpeet muita kuin teollisia tai kaupallisia. Kansallisen tuomioistuimen on arvioitava ne olosuhteet, joissa yhtiö on perustettu, ja niitä edellytyksiä, joilla se harjoittaa toimintaansa mukaan lukien se, ettei yhtiön ensisijaisena tarkoituksena ole voiton tavoittelu, se, ettei yhtiö vastaa tähän toimintaan liittyvistä riskeistä sekä kyseisen toiminnan mahdollinen julkinen rahoitus.

Varkauden Taitotalo Oy:tä ei ole perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa, vaan yhtiön tarkoituksena on ollut toteuttaa tiettyjen rajattujen yksityisten yritysten toiminnan edellyttämä hanke. Kyse ei ole ollut Varkauden kaupungissa harjoitettavan elinkeinotoiminnan yleisten edellytysten luomisesta. Kaupunki ei ole myöskään halunnut käyttää tässä hankkeessa kehitysyhtiötään eli Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:tä, jonka kanssa paikalliset yritykset hoitavat toimitilajärjestelyjään ja kaupunki omaa elinkeinopolitiikkaansa.

Varkauden Taitotalo Oy:n tarkoituksena on voiton tavoittelu. Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita kiinteistöjä ja kiinteistöyhtiöiden osakkeita sekä harjoittaa kiinteistöjen ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden osto-, myynti- ja vuokraustoimintaa. Yhtiö on perustettu täyttämään mainittuja teollisia ja kaupallisia tarpeita. Rakennuksille tarvittava maapohja on hankittu käypään hintaan ja huoneistoista peritään käypä vuokra ilman julkista tukemista. Kaupunki olisi voinut halutessaan toteuttaa hankkeen teollisuuskylänä, mutta siihen kaupunki ei ole ryhtynyt. Hankkeella on selvästi kaupalliset tavoitteet. Yhtiö toimii Varkaudessa vuokratilamarkkinoilla täysin vapaassa kilpailussa. Kaupunki odottaa yhtiöltä tuottoja, ja sen talousarvion rahoitusosassa on vuoden 2003 osinkotuotoiksi merkitty 380 000 euroa.

Yhtiöllä on toiminnassaan tyypilliset liiketoiminnalliset riskit. Yhtiö maksaa kaupungilta ottamastaan pääomalainasta sopimuksen mukaista korkoa. Kaupunki ei ole turvannut yhtiön taloudellista asemaa minkäänlaisilla sitoumuksilla. Lainojen vakuuksina on kiinteistökiinnityksiä ja pääosa rahoituksesta tulee vapailta markkinoilta. Yhtiön toiminnalla on teollinen ja kaupallinen tarkoitus.

Markkinaoikeus on omaksunut liian laajan tulkinnan, jonka mukaan julkisyhteisön välillinenkin hyötyminen tekee yhtiöstä hankintayksikön. Markkinaoikeus on myös tulkinnut väärin julkista hankinnoista annettua lakia, sillä laissa ei edellytetä, että osittainen yleisen edun tarpeiden tyydyttäminen olisi riittävää, vaan laissa ilmaistaan nimenomaisesti, että hankintayksikön toiminnalla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta.

Korkein hallinto-oikeus on lausunut ratkaisussaan 1.12.1999 taltio 3895, ettei yhtiötä ollut perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta, koska kysymys oli yksittäisen, tietyn yrityksen hankkeen taloudelliseksi mahdollistamiseksi tehdystä järjestelystä, jonka tarkoituksena oli edistää ainoastaan tämän yrityksen toiminnan edellytyksiä. Käsillä oleva tapaus on olennaisilta osin identtinen mainitun korkeimman hallinto-oikeuden tapauksen kanssa.

Hankintapäätöksen liitteistä ilmenee, miten laatuun liittyvät painoarvot ovat jakaantuneet ja miten pisteet kolmen tarjoajan kesken ovat jakaantuneet. Hankintapäätöstä tehtäessä 4.4.2000 tiedossa olleen oikeuskäytännön perusteella tarjoajille oli ilmoitettu varsin hyvin tarjousten valintaperusteet ja tarjouskilpailun lopputulos. Kilpailuneuvosto ja markkinaoikeus ovat edellyttäneet sittemmin selvästi tarkemman tiedon antamista tarjouskilpailun ratkaisun perusteista. Markkinaoikeus on soveltanut virheellisesti tätä myöhempää käytäntöä asiaa ratkaistessaan. Pisteytys on laadittu konsulttien antaman tarjoustiedon ja käydyn neuvottelun perusteella, joten lopputuloksen kyseenalaistaminen jonkin puuttuvan yksityiskohdan vuoksi on asiaan kuulumatonta. Tarjouskilpailu on ratkaistu hankintailmoituksessa ilmoitettujen perusteiden mukaisesti, joten arviointiperusteet ovat olleet tarjoajien tiedossa.

Hyvitysmaksun kynnys on ollut erittäin matala. Hyvitysmaksua on määrätty pienen hankintapäätöksen lopputulokseen vaikuttamattoman muotovirheen vuoksi. Mikäli toimeksianto olisi alun perin annettu muutosta hakeneelle Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:lle ja tarjouskilpailun voittanut Arkkitehtitoimisto Pekka Paavola Oy olisi ollut muutoksenhakijana, olisi Varkauden Taitotalo Oy velvoitettu todennäköisesti tällöinkin suorittamaan hyvitysmaksua. Markkinaoikeus ei ole osoittanut, että Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:llä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Tuomittu hyvitysmaksu on perusteeton ja kohtuuton. Urakkasopimuksen tekeminen on johtunut siitä, että asian käsittely kilpailuneuvostossa on venynyt ennakkoratkaisupyynnön johdosta. Mikäli kilpailuneuvosto olisi ratkaissut asian heti, hankintapäätös olisi voitu tarvittaessa kumota eikä hyvitysmaksua olisi määrätty. Asiassa olisi kohtuullista jättää hyvitysmaksu kokonaan määräämättä, koska asia on ollut oikeudellisesti epäselvä ja koska tulevaisuudessa järjestettävien tarjouskilpailujen yhteydessä markkinaoikeuden päätöstä voidaan noudattaa. Asian oikeudellisen epäselvyyden vuoksi tuomittu hyvitysmaksu on joko kokonaan aiheeton tai ainakin määrältään liiallinen.

Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy on vaatinut selityksessään, että korkein hallinto-oikeus jättää valituksen ensisijaisesti käsittelemättä ja saattaa markkinaoikeuden päätöksen kaikilta osin voimaan, korottaa yhtiölle tuomittua hyvitysmaksua aikaisemmin esitettyyn korvaussummaan ja velvoittaa Varkauden Taitotalo Oy:n korvaamaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy on lausunut muun ohella, että Varkauden Taitotalo Oy, kuten muutkin Suomen niin kutsutut teknologiakeskukset, on perustettu nimenomaisesti huolehtimaan tehtävistä yleisen edun mukaisessa tarkoituksessa. Mikäli yhtiö on perustettu yksinomaan voitontavoittelua varten, se joutuu myös maksamaan veroja. Vastaavat yhtiöt toimivat Suomessa omakustannusperiaatteella eivätkä vuokrat määräydy yleisen markkinatilanteen mukaan. Käytännössä kaupungin perustama ja hallinnoima yhtiö on riskivapaa, sillä kaupunki sitoutuu käytännössä turvaamaan yhtiön aseman yleisen edun mukaisessa tarkoituksessa.

Hankintamenettely on toteutettu mielivaltaisesti ja tarkoitushakuisesti. Muut kuin tarjouspyynnön ehdot ovat vaikuttaneen arvioinnin lopputulokseen. Koska valintaa ei ole suoritettu tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti, on markkinaoikeus ratkaissut asian tarjoushinnan perusteella.

Varkauden Taitotalo Oy on vaatinut vastaselityksessään, että korkein hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen valituksen jättämisestä käsittelemättä ja markkinaoikeuden päätöksen saattamisesta voimaan kaikilta osin. Yhtiö on myös vaatinut, että korkein hallinto-oikeus jättää tutkimatta tai ainakin hylkää vaatimuksen hyvitysmaksun korottamisesta ja vaatimuksen Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 9.7.2004 taltionumero 1691 hylännyt Varkauden Taitotalo Oy:n esittämän markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevan vaatimuksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy on vaatinut korkeimpaan hallinto-oikeuteen 8.6.2004 saapuneessa selityksessään muun ohella, että yhtiölle tuomittua hyvitysmaksua korotetaan aikaisemmin esitettyyn korvaussummaan. Yhtiö on saanut valituksenalaisen markkinaoikeuden päätöksen tiedoksi 2.4.2004. Hallintolainkäyttölain 22 §:n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus jättää Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:n esittämän hyvitysmaksun korottamisvaatimuksen myöhässä tehtynä tutkimatta.

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut muut asiassa esitetyt vaatimukset.

Varkauden Taitotalo Oy on kohdistunut valituksensa pääasian osalta markkinaoikeuden päätökseen siltä osin kuin yhtiö on velvoitettu suorittamaan hyvitysmaksua Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:lle. Markkinaoikeus on määrännyt sanotun seuraamuksen ainoastaan Tyyskän osaamiskeskuksen 2 vaiheen (Taitotalo I) hankintamenettelyn osalta. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on asiassa siten kysymys ainoastaan sanotusta hankinnasta.

Onko Varkauden Taitotalo Oy julkisista hankinnoita annetussa laissa tarkoitettu hankintayksikkö?

Tyyskän osaamiskeskuksen suunnittelua ja rakennuttamista koskeneessa tarjouspyynnössä 4.9.1999 rakennuttajana on mainittu Keski-Savon Teollisuuskylä Oy ja urakkaohjelmassa 20.8.1999 puolestaan Varkauden kaupunki ja Keski-Savon Teollisuuskylä Oy. Suomen Virallisen lehden Julkiset Hankinnat –osassa julkaistussa ilmoituksessa, jota tässä suhteessa on pidettävä ratkaisevana, hankintayksikkönä on kuitenkin mainittu Varkauden kaupunki perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun, joksi yhtiöksi on sittemmin perustettu Varkauden Taitotalo Oy.

Julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat muun ohessa oikeushenkilöt, joiden katsotaan kuuluvan julkishallintoon. Pykälän 2 momentin mukaan oikeushenkilön katsotaan kuuluvan julkishallintoon, kun se on perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta ja jos se saa pääasiallisen rahoituksensa 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä, se on 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön valvonnassa tai sillä on hallinto-, johto- tai valvontaelin, jonka jäsenistä yli puolet on 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön nimittämiä.

Varkauden Taitotalo Oy on ollut hankintaa tehdessään Varkauden kaupungin kokonaan omistama yhtiö, minkä lisäksi yhtiön hallitus on muodostunut kokonaisuudessaan Varkauden kaupungin viranhaltijoista. Kysymys Varkauden Taitotalo Oy:n kuulumisesta julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 2 momentin tarkoittamassa mielessä julkishallintoon ja siten lain soveltamisalan piiriin ratkeaa sen mukaan, täyttyykö Varkauden Taitotalo Oy:n osalta lainkohdan edellytys, että yhtiö on perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta.

Käsillä olevassa asiassa on julkisista hankinnoista annetun lain säännösten tulkinnassa otettava huomioon myös julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin (92/50/ETY) 1 artiklan b alakohta. Siinä säädetään seuraavaa:

"Tässä direktiivissä:

– -

b) hankintaviranomaisilla tarkoitetaan valtiota, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia, yhden tai useamman edellä tarkoitetun viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä.

Julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan laitosta,

– joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita ja joka ei harjoita teollista tai kaupallista toimintaa,

– joka on oikeushenkilö

ja

– jonka rahoituksesta suurin osa on peräisin valtiolta, alueellisilta tai paikallisilta viranomaisilta taikka muilta julkisoikeudellisilta laitoksilta tai jonka johto on näiden laitosten valvonnan alainen taikka jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos nimittää enemmän kuin puolet. - - "

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kilpailuneuvoston ennakkoratkaisupyynnön johdosta antamassaan, neuvoston direktiivin 92/50/ETY 1 artiklan b alakohdan tulkintaa koskeneessa tuomiossa (asia C-18/01) todennut, että alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön perustaman, omistaman ja johtaman osakeyhtiön on katsottava tyydyttävän 1 artiklan b alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla yleisen edun mukaisia tarpeita, kun se hankkii palveluita, joiden tarkoituksena on edistää teollisen tai kaupallisen toiminnan kehittämistä kyseisen julkisyhteisön alueella.

Varkauden Taitotalo Oy:n lausumista ilmenee, että yhtiön perustamisen taustalla oli Varkaudessa havaittu tarve luoda toimitiloja uusille informaatioteknologiaan suuntautuneille yrityksille. Yhtiön pääosakkaaksi oli alun perin yritetty saada yksityistä tahoa, mutta tämän osoittauduttua erittäin vaikeaksi kaupunki oli joutunut ottamaan päävastuun hankkeen toteuttamisesta.

Uusien yritysten saamista kunnan alueelle voidaan pitää sen etujen mukaisena. Uudet yritykset synnyttävät yleensä uusia työpaikkoja, kasvattaen tätä kautta kunnan verotuloja, mikä puolestaan parantaa tavaroiden ja palvelujen tarjontaa ja kysyntää. Varkauden Taitotalo Oy:n voidaan siten katsoa perustetun tyydyttämään ainakin osaksi myös yleisen edun tarpeita.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, mikä on todettu myös asiassa C-18/01 annetussa tuomiossa, ettei direktiivin 1 artiklan b alakohdan toisen alakohdan edellytyksen täyttymisen vaatimuksena ole, että säännöksessä tarkoitettu julkisoikeudellinen laitos on perustettu yksinomaan yleisen edun tarpeita varten. Tämän mukaisesti on riittävää todeta, että Varkauden Taitotalo Oy:n perustamisen tarkoituksena ovat ainakin osaksi yleisen edun mukaiset tarpeet.

Seuraavaksi on ratkaistava, ovatko nämä yleisen edun mukaiset tarpeet luonteeltaan yksinomaan teollisia tai kaupallisia vai voidaanko Varkauden Taitotalo Oy:n katsoa tyydyttäneen ainakin osittain myös yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, mikä on todettu myös asiassa C-18/01 annetussa tuomiossa, että direktiivin 1 artiklan b alakohdan toisen alakohdan edellytyksen täyttymiseksi riittää tältä osin, että yleisen edun mukaiset tarpeet ovat ainakin osaksi muita kuin kaupallisia tai teollisia.

Asiassa annetun tuomion C-18/01 mukaan sen määrittämiseksi, ovatko nämä tarpeet luonteeltaan muita kuin teollisia tai kaupallisia, kansallisen tuomioistuimen on arvioitava olosuhteita, joissa asianomainen yhtiö on perustettu, ja niitä edellytyksiä, joilla se harjoittaa toimintaansa, mukaan lukien se, ettei sen ensisijaisena tarkoituksena ole voiton tavoittelu, se, ettei se vastaa tähän toimintaan liittyvistä riskeistä, sekä kyseisen toiminnan mahdollinen julkinen rahoitus.

Asiassa on selvitetty, että kaupunki on myöntänyt hankkeeseen pääomalainaa ja TE-keskuksen investointitukea. Näiden osuus rahoituksesta on ollut kyseessä olevan hankinnan osalta 39,2 prosenttia.

Varkauden Taitotalo Oy on lausunut, että yhtiön tarkoituksena on ollut voiton tavoittelu. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että yhtiön perustamisolosuhteet ja Varkauden kaupungin edellä mainittu intressi huomioon ottaen asiassa ei ole osoitettu, että voiton tavoittelu olisi ollut yhtiön ensisijainen tarkoitus.

Varkauden Taitotalo Oy on myös lausunut, että yhtiö on kantanut itse toiminnastaan aiheutuvan riskin. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei asiaa kokonaisuutena arvioitaessa voida pitää poissuljettuna, että yhtiön omistanut, yhtiötä rahoittanut ja yhtiön hallintoon osallistunut Varkauden kaupunki olisi myös vastannut osaltaan yhtiön toiminnan riskeistä.

Kun otetaan huomioon edellä mainittu selvitys niiden yleisen edun mukaisten tarpeiden luonteesta, joita varten Varkauden Taitotalo Oy on ainakin osaksi perustettu, korkein hallinto-oikeus katsoo, niin kuin markkinaoikeus, että nämä tarpeet ovat olleet ainakin osittain muita kuin teollisia tai kaupallisia.

Edellä lausutusta seuraa, että Varkauden Taitotalo Oy:tä on pidettävä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettuna hankintayksikkönä sen tehdessä kyseessä olevan hankinnan.

Hankintamenettely

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että markkinaoikeus on voinut päätöksestään ilmenevillä perusteilla todeta, että Varkauden Taitotalo Oy on menetellyt kyseessä olevassa hankinnassa julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:n (1247/1997) 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintasäännösten vastaisesti.

Hyvitysmaksu

Asiassa tulee arvioitavaksi, olisiko Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:llä ollut todellinen mahdollisuus voittaa kyseessä oleva tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:n (1247/1997) 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Julkisista hankinnoista annetun lain 7 §:n (1247/1997) 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kyseessä oleva tarjouskilpailu on tullut ratkaista tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden perusteella.

Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:n tarjous on ollut hinnaltaan noin 120 000 markkaa eli noin 4,5 prosenttia halvempi kuin Arkkitehtitoimisto Pekka Paavola Oy:n tarjous. Tarjoushinta on mainittu urakkaohjelman kohdassa 10 viimeisenä tarjouskilpailun ratkaisuperusteena. Myös tarjousvertailuasiakirjoista ilmenee, että hinnan painoarvo on ollut selvästi vähäisempi kuin muiden arviointiperusteiden.

Varkauden Taitotalo Oy on lausunut asiaa kilpailuneuvostossa käsiteltäessä, että Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:n tarjous on katsottu tarjousvertailussa vähiten edulliseksi muun ohessa suunnittelukokemuksen ja referenssien vähäisyyden vuoksi. Sanotut seikat on ilmoitettu tarjouspyynnössä tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina. Asiakirjaselvityksestä ei ilmene luotettavasti, mikä on ollut tarjousten tosiasiallinen keskinäinen suhde mainituilta osin. Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy ei ole kiistänyt hankintayksikön lausumaa eikä esittänyt osaltaan muutakaan selvitystä tarjousten tosiasiallisesta keskinäisestä suhteesta tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden osalta.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei asiassa ole osoitettu, että Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:llä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen siltä osin kuin Varkauden Taitotalo Oy on velvoitettu suorittamaan Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:lle hyvitysmaksuna 25 000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Asian laatu ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että asianosaiset pitävät oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus hylkää Varkauden Taitotalo Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Pentti Toivanen Oy:n esittämät vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Rihto, Raimo Anttila, Tuulikki Keltanen, Olli Nykänen ja Heikki Kanninen. Asian esittelijä Minna Saarikoski.

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Heikki Kannisen äänestyslausunto:

"Olen muutoin samaa mieltä kuin enemmistö, mutta pysytän markkinaoikeuden päätöksen perusteluineen hyvitysmaksun määräämisen osalta."