01.07.2005/1705

Verotusmenettely - Veronkorotus - Virheellinen veroilmoitus - Tahallisuus tai törkeä huolimattomuus

Yhtiö oli veroilmoituksessaan vuodelta 1999 ilmoittanut EVL 28 §:n 1 momentissa tarkoitetun hinnanlaskuvähennyksen, jonka verotuksen oikaisulautakunta veroasiamiehen vaatimuksesta katsoi virheelliseksi lasketuksi, ja määräsi tuloon lisätyn määrän osalta 5 prosentin veronkorotuksen verotusmenettelystä annetun lain 32 §:n 3 momentin nojalla. Asiakirjoista kävi ilmi, että yhtiössä verovuodelta 1998 toimitetussa verotarkastuksessa oli tehty vastaavaa menettelyä koskeva tarkastushavainto. Kun verotus vuodelta 1998 oli jo päättynyt tarkastusmuistion valmistuessa, tarkastushavainto oli saatettu 6.3.2000 veroasiamiehen tietoon. Veroasiamies oli oikaisuvaatimuksessaan verotuksen oikaisulautakunnalle 10.3.2000 vaatinut hinnanlaskuvähennyksen oikaisemista yhtiön vuoden 1998 verotuksessa ja saattanut oikaisuvaatimuksensa verovelvollisen tietoon. Yhtiötä jo aikaisemmin verovuosilta 1986 ja 1987 kohdanneissa jälkiverotuksissa ja niiden osalta annetussa lääninoikeuden päätöksessä oli myös ollut kysymys hinnanlaskuvähennyksen tekemisestä EVL 28 §:n 1 momentin nojalla. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhtiön oli katsottava olleen tietoinen EVL 28 §:n 1 momentin soveltamista koskevasta oikeus- ja verotuskäytännöstä veroilmoitusta vuodelta 1999 antaessaan, minkä vuoksi sanottua jaksotuskysymystä ei voitu enää pitää tulkinnallisena ja epäselvänä. Yhtiö oli siten tehnyt tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta virheellisen veroilmoituksen. Veronkorotus oli voitu määrätä verotusmenetelystä annetun lain 32 §:n 3 momentin perusteella 5 prosentiksi tuloon lisätystä määrästä, minkä vuoksi korkein hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön valituksen.

Laki verotusmenettelystä 32 § 3 mom.