SUOMEKSI SAMEGILLII IN ENGLISH EN FRANCAIS


Ingångssidan
Beslut
Aktuellt
Uppgifter
Organisation
Årsberättelse
Kontaktinformation
Förvaltningsdomstolarna
Internationellt samarbete
Info


Tulostusversio
Ingångssidan - Beslut - KHO:2005:20
 

KHO:2005:20

Vuosikirjanumero KHO:2005:20
Antopäivä 23.3.2005
Taltionumero 629
Diaarinumero 819/3/02


Toimeentulotuki - Käytettävissä olevat tulot - Opintotuki - Opintolaina - Kunnan harkintavalta

Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön ja perheen toimeentuloa turvaava etuus. Opiskelijan ensisijaisiin toimeentuloa turvaaviin etuuksiin kuuluu muun muassa opintotuki, jona myönnetään opintorahaa, asumislisää ja opintolainan valtiontakausta. Opintotukipäätöksen 23.7.2001 mukaan korkeakouluopiskelijan opintolainan on saanut nostaa kokonaisuudessaan 1.8.2001 lukien. Asiassa ei ollut ilmennyt, että opiskelijalla olisi elokuussa 2001 ollut estettä opintolainan saamiselle. Korkeakouluopinnot 27.8.2001 aloittanut opiskelija ei ollut elokuussa 2001 käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta turvata toimeentuloaan toimeentulotukeen nähden ensisijaisella etuudella, opintolainalla. Asiassa ei ilmennyt sellaisia seikkoja, etteikö toimeentulotuen hakijan nostettavissa olleen 11 700 markan opintolainan ottamista huomioon tulona myös hallinto-oikeuden määräämää 1 300 markkaa ylittävältä osalta olisi ollut pidettävä hakijan kannalta yksilöhuoltojaoston harkinnan mukaisesti kohtuullisena.
Laina voitiin siten ottaa huomioon käytettävissä olevana tulona.

Laki toimeentulotuesta 1 § 1 mom., 2 § 1 mom., 6 §, 15 § 1 ja 2 mom.
Opintotukilaki 2 §

Kort referat på svenska

K:n perusturvalautakunnan alainen viranhaltija on 7.8.2001 tekemällään päätöksellä hylännyt A:n hakemuksen toimeentulotuen myöntämisestä perusosaan, takuuvuokraan ja asunnon vuokraan elokuulle 2001. Päätöksen mukaan A:n nostettavissa 1.8.2001 lukien ollut opintolaina on otettu toimeentulotuesta päätettäessä tulona huomioon. Toimeentulotukea K:n kaupungissa sijaitsevan asunnon takuuvuokraan ei ole myönnetty, koska takuuvuokran maksupäivänä A:n vakinainen oleskelukunta on ollut O:n kaupunki, jolle toimeentulotuen myöntäminen on kuulunut.

K:n perusturvalautakunnan yksilöhuoltojaosto on 18.9.2001 tekemällään päätöksellä pysyttänyt alaisensa viranhaltijan 7.8.2001 tekemän päätöksen. Päätöksen mukaan A on aloittanut opiskelunsa K:n kaupungissa elokuun 2001 lopulla. Hän on vuokrannut asunnon K:n kaupungista 1.8.2001 lukien. Opintotukipäätöksen 23.7.2001 mukaisesti A:lle on myönnetty opintoraha ja opintolainan valtiontakaus. Opintotukipäätöksen mukaisesti opintolaina on ollut nostettavissa valtion takaamana ajalla 1.8.2001 - 31.7.2002. Opintolaina on käytettävissä olevaa rahaa opiskelijalle heti elokuun alusta alkaen. Sen vuoksi se on otettu tulona huomioon jo elokuulle.

Käsittely hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan hallinto-oikeuteen vaatinut, että elokuun 2001 toimeentulotuesta päätettäessä toimeentulotukeen oikeuttavina menoina otetaan huomioon toimeentulotuen perusosa, K:n kaupungissa sijaitsevan asunnon elokuun vuokra 2 000 markkaa sekä 27.7.2001 maksettu vuokratakuu 2 000 markkaa. Edelleen A on vaatinut, että toimeentulotukilaskelmassa ei saa ottaa tulona huomioon opintolainaa, koska opinnot ovat alkaneet vasta 27.8.2001 ja koska Kansaneläkelaitoksen opintotukipäätös ensimmäiselle opiskeluvuodelle on ajalle 1.9.2001 - 31.5.2002. Koko opintolainan määrää ei saa myöskään kohdentaa yhdelle kuukaudelle, vaan se tulee jaksottaa kuukausieriksi. Hän on ilmoittanut muuttaneensa 1.8.2001 O:n kaupungista K:n kaupunkiin aloittaakseen ensimmäisen lukuvuoden opinnot 27.8.2001 K:n koulutusyksikössä.

K:n perusturvalautakunnan yksilöhuoltojaosto on lausunnossaan esittänyt valituksen hylkäämistä. Yksilöhuoltojaosto on viitannut päätöksensä sisältöön. A on aloittanut opinnot 27.8.2001 K:n kaupungissa. Opintolaina on ollut kokonaan toimeentulotuen hakijan käytettävissä 1.8.2001 lukien. Laina on opiskelijan käytettävissä olevaa tuloa samalla tavoin kuin opintoraha ja asumislisä. Asumislisän osalta päätös on tullut myöhemmin. Opintolainan nostoa ei ole säännöksin eikä päätöksin rajoitettu siten, että sen voi nostaa vain kuukausierissä.

A:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, kumonnut yksilöhuoltojaoston päätöksen ja velvoittanut jaoston maksamaan A:lle toimeentulotukea 440,48 euroa (2 619 markkaa) elokuulle 2001.

Hallinto-oikeuden päätöksessä on sovellettuina lainkohtina mainittu toimeentulotuesta annetun lain 2 §, 6 §, 7 § ja 14 §:n 1 momentti.

Hallinto-oikeus on nyt kysymyksessä olevalta osalta perustellut päätöstään muun ohessa seuraavasti:

Asiakirjoihin liitettyjen K:n koulutusyksikön antaman opiskelijaksi hyväksymisilmoituksen mukaan A:n ensimmäisen lukuvuoden opinnot ovat alkaneet 27.8.2001 ja opintotukipäätöksen mukaan A:lle on myönnetty opintoraha ja asumislisä 1.9.2001 alkaen sekä valtiontakaus opintolainaan yhdeksälle kuukaudelle ajalle 1.9.2001 - 31.5.2002 1 300 markkaa kuukaudessa. Sanotun päätöksen mukaan lainan on saanut nostaa aikaisintaan 1.8.2001.

Opiskelijan ensisijainen toimeentulotukijärjestelmä on opintotukilain mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Hallinto-oikeus katsoo, että opintolainaa ei ole voitu ottaa huomioon elokuun 2001 käytettävissä olevana tulona koko määrästään, vaan ainoastaan kuukaudelle tarkoitettu osuus siitä eli 1 300 markkaa. Näin ollen yksilöhuoltojaosto on menetellyt virheellisesti hylätessään A:n toimeentulotukihakemuksen elokuulle 2001 sillä perusteella, että A:llä on ollut tuolloin käytettävissään lukuvuoden 2001 - 2002 opintolaina kokonaisuudessaan.

A:n toimeentulotukeen oikeuttavat menot ovat hänen vaatimuksensa mukaisesti olleet elokuussa toimeentulotuen perusosa 2 059 markkaa ja vuokra 2 000 markkaa vähennettynä toimeentulotuen perusosaan sisältyvällä seitsemän prosentin osuudella sekä toimeentulotuesta päätettäessä huomioon otettavat tulot 1 300 markkaa eli lukuvuoden 2001 - 2002 opintolainasta kuukaudelle tarkoitettu määrä.

Edellä todettu huomioon ottaen hallinto-oikeus on velvoittanut yksilöhuoltojaoston maksamaan A:lle toimeentulotukea ratkaisuosassa ilmenevän määrän.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

K:n perusturvalautakunta on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja vaatinut lautakunnan päätöksen saattamista voimaan. A:n nostettavissa 1.8.2001 ollut opintolaina tulee huomioida kokonaisuudessaan käytettävissä olevaksi tuloksi elokuulle 2001. Alkaneen lukuvuoden opintolaina on voitu huomioida tuloksi, koska valtion takausta koskeva opintotukipäätös on ollut olemassa. Kysymyksessä olevan opintolainan nostoa ei ole säännöksin rajoitettu siten, että sen voisi nostaa ainoastaan kuukausierissä kunkin kuukauden aikana tai useammassa kuin yhdessä erässä. Merkitystä ei ole sillä, että opinnot ovat virallisesti alkaneet vasta myöhemmin saman kuukauden lopussa. Tapaus ei menetä merkitystään, vaikka lukuvuodelle 2002 - 2003 valtion takaamat opintolainat on voitu nostaa korkeakouluopiskelijoiden osalta kahdessa erässä ja muiden opiskelijoiden osalta neljässä erässä. Elokuussa tilanne on edelleenkin sama.

A:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan. Korkein hallinto-oikeus on kumonnut hallinto-oikeuden päätöksen ja saattanut K:n perusturvalautakunnan yksilöhuoltojaoston päätöksen voimaan.

Perustelut:

Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 1 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.

Toimeentulotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla.

Toimeentulotuesta annetun lain säätämiseksi annetun hallituksen esityksen (217/1997 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa 2 §:n kohdalla on todettu, että toimeentuloa turvaaviin muihin etuuksiin kuuluu muun muassa opintotuki. Se koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Myös valtion takaaman lainan muodossa suoritettava tuki on ensisijainen toimeentulotukeen nähden.

Toimeentulotuesta annetun lain 6 §:n mukaan toimeentulotuen määrä on tämän lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Saman lain 11 §:n mukaan tuloina otetaan huomioon henkilön käytettävissä olevat tulot.

Toimeentulotuesta annetun lain 15 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta.

Sanotun pykälän 2 momentissa on säädetty, että toimeentulotuen perusteena olevia 7 §:ssä tarkoitettuja menoja sekä 11 ja 12 §:ssä tarkoitettuja tuloja ja varoja laskettaessa menot, tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista.

Edellä mainitussa hallituksen esityksessä laiksi toimeentulotuesta 15 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on lausuttu, että toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta. Tarvittaessa tuki voidaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Harkintavaltaa käyttää kunnan toimivaltainen toimielin.

Hallituksen esityksessä on lisäksi lausuttu, että pykälän 2 momentin mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tästä pääsäännöstä on tarpeen poiketa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen, esimerkiksi erorahan, loppukorvauksen työsuhteen päättyessä, perinnön tai suuren konsulttipalkkion. Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Samankaltainen tilanne on myös opiskelijoilla, joiden opintolaina on tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvia kustannuksia syyslukukauden ja tämän jälkeen kevätlukukauden. Tällöin myös opintolaina on tarkoituksenmukaista jaksottaa kuukausittaiseksi tuloksi sille ajanjaksolle, jolta opintoraha maksetaan.

Pykälän 2 momentti mahdollistaisi tulon eriin jakamisen, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on mahdollista. Yleistä sääntöä ei voida kuitenkaan esittää siitä, kuinka pitkälle jaksottaminen olisi mahdollista. Tähän mahdollisuuteen vaikuttavat henkilön tai perheen yksilölliset olosuhteet, kuten henkilön sairaus tai vamma, lasten lukumäärä perheessä, asuinolot tai muut sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavat seikat.

Arvioitaessa henkilön tai perheen oikeutta toimeentulotukeen on asia ratkaistava yksilöllisten olosuhteiden perusteella. Tukea myönnettäessä on tilannetta arvioitava aina asiakkaan esittämän hakemuksen perusteella 15 §:n 1 momentissa esitetyllä tavalla. Siten ei ole mahdollista tehdä päätöstä yksittäisen kertakorvauksen jaksottamisesta toistaiseksi.

Opintotukilain 2 §:n mukaan opintotukena myönnetään tuossa laissa säädetyin edellytyksin opintorahaa, asumislisää ja opintolainan valtion takaus.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan A on 30.7.2001 hakenut K:n perusturvalautakunnalta toimeentulotukea elokuulle 2001. A on hakenut toimeentulotukea perusosaansa sekä takuuvuokraan ja elokuun vuokraan.

K:n perusturvalautakunnan alaisen viranhaltijan laatiman asiakaskertomuksen mukaan A on muuttanut O:n kaupungista. Hän on 1.8.2001 lukien vuokrannut K:n kaupungista asunnon, jonka vuokra on ollut 2 000 markkaa kuukaudessa. Asiakaskertomuksen mukaan takuuvuokra ja elokuun vuokra on maksettu 27.7.2001, jolloin A on väestötietojärjestelmänkin mukaan asunut O:n kaupungissa.

A on hyväksytty 2.7.2001 opiskelemaan O:n yliopiston K:n koulutusyksikköön. Hänen on tullut vahvistaa opiskelupaikkansa 3.8.2001. Lukuvuoden on ilmoitettu alkaneen 27.8.2001.

O:n yliopiston opintotukilautakunta on päätöksellään 23.7.2001 myöntänyt A:lle opintolainan takauksen ajalle 1.9.2001 - 31.5.2002 yhdeksältä kuukaudelta siten, että takauksen tarkoittaman lainan määrä on ollut 1 300 markkaa kuukaudelta, jolloin lainan yhteismääräksi on muodostunut 11 700 markkaa. Päätöksen mukaan lainan on saanut nostaa aikaisintaan 1.8.2001. Laina on ollut nostettava 31.7.2002 mennessä. Sanottu päätös on postitettu A:lle 24.7.2001.

O:n yliopiston opintotukilautakunta on päätöksellään 9.8.2001 myöntänyt A:lle opintotukena opintorahan ja asumislisän 1.9.2001 lukien. Opintorahan määrä on ollut 1 540 markkaa kuukaudessa ja asumislisän määrä 1 020 markkaa kuukaudessa.

Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön ja perheen toimeentuloa turvaava etuus. Opiskelijan ensisijaisiin toimeentuloa turvaaviin etuuksiin kuuluu muun muassa opintotuki, jona myönnetään opintorahaa, asumislisää ja opintolainan valtiontakausta. Tähän liittyen myös valtion takaaman lainan muodossa suoritettava tuki on ensisijainen toimeentulotukeen nähden.

Opintotukipäätöksen mukaan A:n opintolainan on saanut nostaa 1.8.2001 lukien. Asiassa ei ole ilmennyt, että A:lla olisi elokuussa 2001 ollut estettä opintolainan saamiselle. Korkeakouluopinnot 27.8.2001 aloittanut A ei siten ollut elokuussa 2001 käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta turvata toimeentuloaan toimeentulotukeen nähden ensisijaisella etuudella, opintolainalla.

A:n opintolainan suuruus on lukuvuonna 2001 - 2002 tosin määrätty laskennallisesti ajalle 1.9. - 31.5., mutta se on ollut nostettavissa kokonaan jo 1.8. lukien. Määrittäessään A:n elokuun 2001 toimeentulotuen tarvetta perusturvalautakunnan yksilöhuoltojaosto olisi tosin toimeentulotuesta annetun lain 15 §:n mukaan voinut jakaa opintolainan kertaluonteisena tulona kuukausieriin, mikäli jaosto olisi katsonut sen A:n henkilökohtaiset olosuhteet huomioon ottaen kohtuulliseksi, mutta velvollisuutta tällaiseen jaksottamiseen sillä ei kuitenkaan ole ollut.

Asiakirjoista ei ilmene sellaisia seikkoja, etteikö A:n nostettavissa olleen 11 700 markan opintolainan ottaminen huomioon tulona myös hallinto-oikeuden määräämää 1 300 markkaa ylittävältä osalta olisi ollut pidettävä A:n kannalta kohtuullisena. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottu ja perusturvalautakunnan yksilöhuoltojaoston päätös saatettu voimaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Marita Liljeström, Niilo Jääskinen, Ilkka Pere ja Jukka Mattila. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.

Hallintoneuvos Niilo Jääskisen äänestyslausunto, johon hallintoneuvos Pirkko Ignatius yhtyi: "Myönnän valitusluvan kuten enemmistökin. Hylkään valituksen ja katson, että hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Toimeentulotuesta annetun lain 2 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Pykälän 2 momentin mukaan jokaisella on velvollisuus pitää kykynsä mukaan huolta itsestään sekä omasta elatuksestaan. Mainitun lain 1 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki.

Toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotukea myönnettäessä tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot pykälän 2 momentista ilmenevin poikkeuksin ja vastaavasti 12 §:n 1 momentin mukaan varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat pykälän 2 momentista ilmenevin poikkeuksin.

Lain 15 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Pykälän 2 momentin mukaan toimeentulotuen perusteena olevia 7 §:ssä tarkoitettuja menoja sekä 11 ja 12 §:ssä tarkoitettuja tuloja ja varoja laskettaessa menot, tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tuen kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista.

Opintotukilain 2 §:n 1 momentin mukaan opintotukena myönnetään sanotussa laissa sanotuin edellytyksin opintorahaa tai aikuisopintorahaa (a kohta), asumislisää (b kohta) sekä opintolainan valtiontakaus (c kohta). Lain 3 §:n 1 kohdan mukaan sanotussa laissa tarkoitetaan lukuvuodella aikaa, joka alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun 31 päivänä, 2 kohdan mukaan lukukaudella syyslukukautta ja kevätlukukautta, jolloin syyslukukausi alkaa l päivänä elokuuta päättyy 31 päivänä joulukuuta ja kevätlukukausi alkaa l päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta, sekä 3 kohdan mukaan tukikuukaudella kuukautta, jonka aikana opiskelija saa opintorahaa tai aikuisopintorahaa. Lain 5 §:n 1 momentin mukaan opintotuen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on muun ohella opintojen päätoiminen harjoittaminen ja 7 §:n 1momentin mukaan opintotukea myönnetään päätoimisten opintojen ajaksi. Opintotukilain 16 §:n 1 momentin, sellaisena kuin se oli laissa 940/1995, mukaan opintolainan valtiontakauksen määrä tukikuukautta kohden oli 18 vuotta täyttäneellä 1 300 markkaa.

Opintotukiasetuksen 7 §:n 1 momentin mukaan opintotuki myönnetään yleensä täysien opiskelukuukausien mukaan opintojen alkamispäivästä lukien. Opiskelukuukausi oikeuttaa opintotukeen, jos siinä on lukuvuoteen sisältyviä päiviä vähintään 18. Saman pykälän 2 momentin mukaan opinnoissa korkeakoulututkintoa varten opintotukea myönnetään yleensä yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa.

Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Tosiseikat

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan A on hyväksytty opiskelemaan O:n yliopiston K:n koulutusyksikköön K:n kaupunkiin. Hänen on tullut vahvistaa opiskelupaikkansa 3.8.2001. Hänen opintonsa on ilmoitettu alkaneen 27.8.2001 pidetyllä uusien opiskelijoiden nimenhuudolla. Hän on 1.8.2001 lukien vuokrannut K:n kaupungista asunnon, johon hän on ilmoittanut muuttaneensa tuolloin.

O:n yliopiston opintotukilautakunta on 23.7.2001 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle opintolainan takauksen ajalle 1.9.2001 - 31.5.2002 yhdeksältä kuukaudelta 1 300 markkaa kuukaudessa, yhteensä 11 700 markkaa. Päätöksen mukaan lainan on saanut nostaa aikaisintaan 1.8.2001. Laina on ollut nostettava 31.7.2002 mennessä. Päätös on postitettu A:lle 24.7.2001.

O:n yliopiston opintotukilautakunta on 9.8.2001 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle opintotuen 1.9.2001 lukien. Opintorahan määrä on ollut 1 540 markkaa kuukaudessa ja asumislisä on ollut 1 020 markkaa kuukaudessa.

Oikeudellinen arviointi

Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön ja perheen toimeentuloa turvaava etuus. Hallituksen esityksestä 217/1997 vp laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta ilmenee ensiksi mainitun lain 2 §:n yksityiskohtaisista perusteluista (s. 17/II), että valtion takaaman lainan muodossa suoritettava tuki on sosiaaliturvaetuutena ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Samassa hallituksen esityksessä esitetään lain 15 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa (s. 24/I-II) opintolainan jaksottamisesta, että opintolaina on tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvia kustannuksia syyslukukauden ja tämän jälkeen kevätlukukauden. Tällöin myös opintolaina on tarkoituksenmukaista jaksottaa kuukausittaiseksi tuloksi sille ajanjaksolle, jolta opintorahaa maksetaan.

Tässä asiassa on kysymys siitä, voidaanko se seikka, että opintolaina olisi saadun valtiontakauksen nojalla ollut mahdollista nostaa jo elokuussa, ottaa huomioon elokuun toimeentulolaskelmassa, vaikka sanottua opintolainaa ei ollut todellisuudessa haettu tai nostettu.

Toimeentulotuesta annettua lakia sovellettaessa tuenhakijoiden ei edellytetä turvaavan elatustaan velkaantumalla tai esittävän selvitystä siitä, että he eivät voi rahoittaa elatustaan lainavaroin. Poikkeuksena tähän on kuitenkin yhden väestöryhmän eli opiskelijoiden edellytetty turvaavan elantoaan lainan ottamisella, koska opintolainoihin myönnettävä valtiontakaus on katsottu ensisijaiseksi sosiaaliturvaetuudeksi. Asia ilmenee lain esitöistä ja se on hyväksytty myös oikeuskäytännössä. Perustuslain 6 §:n 1momentissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi lain tulkinnassa mahdollisuutta tällaiseen erityiskohteluun on tulkittava suppeasti.

Opiskelijoiden ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukijärjestelmä, jonka etuudet eli opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus yhdessä on mitoitettu vastaamaan opiskelijan vähimmäistoimeentuloa tukikuukausien aikana. A:lle on myönnetty opintolainan valtiotakaus opintukilain ja -asetuksen tarkoittamalla tavalla käytettäväksi 1.9.2001 alkavien yhdeksän tukikuukauden päätoimisten opintojen aiheuttamiin opintokustannuksiin. Opintolainan valtiontakausta ei voida ottaa huomioon ensisijaisena sosiaaliturvaetuutena elokuun toimeentulotukilaskelmassa, kun elokuu ei ole ollut opintotukiasetuksen 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu opiskelukuukausi eikä takausta ollut myönnetty elokuulle. Tämä lopputulos vastaa myös hallituksen esityksessä 217/1997 vp olevaa perustelukannanottoa, jonka mukaan opintolaina on tarkoituksenmukaista jaksottaa kuukausittaiseksi tuloksi sille ajanjaksolle, jolta opintorahaa maksetaan.

Näillä perusteilla katson, ettei hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ole syytä muuttaa K:n perusturvalautakunnan valituksen johdosta."

 

sivun alkuun