KHO:2005:19

Hallintoriita - Lukiokustannusten korvaaminen perhehoitajalle - Lapsilisän merkitys

Perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta annetun asetuksen 2 §:n 3 momentin mukaan kulukorvauksen lisäksi korvataan sellaiset perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.

Perhehoidossa olleen 16-vuotiaan G:n lukiokustannukset hankinnoista syyslukukaudella 2000 olivat esitetyn selvityksen mukaan 3 451 markkaa. G ei ollut tuolloin saanut opintoihin opintotukea. Koska lapsilisä ei ole sellainen muun lainsäädännön nojalla opinnoista aiheutuviin erityisiin kustannuksiin annettava korvaus, jota edellä mainitussa asetuksessa tarkoitetaan, perhehoitajalla oli oikeus hakemaansa korvaukseen lukiokustannuksista.

Sosiaalihuoltolaki 51 §
Perhehoitajalaki 3 ja 6 §
Asetus perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta 2 §

Kort referat på svenska

Asian aikaisempi käsittely

Joensuun kaupungin sosiaalitoimen alainen viranhaltija on 22.1.2001 hylännyt H:n hakemuksen saada korvausta perhehoidossa oleva G:n lukion kirja- ja opiskelukustannuksista yhteensä 3 451 markkaa.

Joensuun kaupungin peruspalvelulautakunta on 6.3.2001 hylännyt H:n oikaisuvaatimuksen.

H on hallinto-oikeudessa vaatinut, että peruspalvelulautakunnan päätös kumotaan. Toimeksiantosopimuksen liitteessä todetaan, että perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset korvataan erillisellä päätöksellä. On kohtuutonta, että valittaja joutuu maksamaan vielä kirjakustannukset 3 451 markkaa syyskaudelta 2000. On otettava huomioon, että valittaja on perhehoitaja eikä elatusvelvollinen lapseen nähden.

Kuopion hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on käsitellyt asian hallintoriita-asiana ja, siltä osin kuin nyt on kysymys, hyväksynyt H:n hakemuksen ja määrännyt Joensuun peruspalvelulautakunnan maksamaan H:lle vaaditut lukiokustannukset 3 451 markkaa eli 580,42 euroa.

Hallinto-oikeus on päätöksenä perusteluina lausunut muun ohella, että Joensuun kaupungilla ja H:lla on ollut G:ä koskeva perhehoidon toimeksiantosopimus vuodesta 1992 lähtien. Nyt tarkasteltavana olevassa toimeksiantosopimuksessa 28.1.1997 on sovittu G:n yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta, mitä koskevat määräykset ovat sopimuksen erillisessä liitteessä. Sopimuksen mukaan korvataan erillisellä päätöksellä muun muassa nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata ja joita kulukorvaus ei kata. G:n opiskelukustannuksia määrältään 3 451 markkaa on pidettävä liitteessä tarkoitettuina kustannuksina. Koska perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta annetun asetuksen 2 §:n 3 momentin mukaan opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset on korvattava saman pykälän 1 momentissa säädetyn kulukorvauksen lisäksi, hallinto-oikeus velvoittaa peruspalvelulautakunnan maksamaan H:lle edellä mainitun määrän.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Joensuun peruspalvelulautakunta on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. G on lastensuojelulain nojalla perhehoitoon sijoitettu lapsi, joka käy lukiota ja jonka opiskelun aiheuttamista tarvikekustannuksista asiassa on kysymys. G on saanut 1.2.2001 kuukausittain opintorahaa 168 euroa kuukaudessa. Tätä ennen hän on saanut lapsilisää, joka on maksettu perhehoitajalle.

Lautakunnan käsityksen mukaan opintoraha lukiolaiselle on sellainen muun lainsäädännön mukainen korvaus, jota perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta annetun asetuksen 2 §:n 3 momentissa juuri tarkoitetaan. Koulun antamasta laskelmasta käy ilmi, että lukiokustannukset ovat noin 378,99 euroa vuodessa ja 39,89 euroa kuukaudessa (9,5 kuukaudelta). Määrä, 580,42 euroa, minkä summan hallinto-oikeus on velvoittanut Joensuun kaupungin maksamaan, on täysin ylimitoitettu ja virheellinen eikä perustu normaaliin kulujen jaksottamiseen tai siihen, mitä etuuksia lapsi jo saa. Hankintoja on tehty huomattavasti yli syyslukukauden 2000 tarpeen. On hankittu sellaisiakin tarvikkeita, joiden hankkiminen olisi ollut mahdollista ja järkevää vasta opintojen edetessä. Lukiokustannukset eivät ole luonteeltaan perusasteelle kuuluvia koulutuskustannuksia vaan niin sanotun toisen asteen opintoja samoin kuin ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettavat opinnot. Lapsilisä on tarkoitettu kattamaan näitä opintoja tuossa ikävaiheessa ennen opintotuen piiriin kuulumista.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa:

H on antanut valituksen johdosta selityksen.

Joensuun kaupungin peruspalvelulautakunta on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut:

Perhehoitajalain 3 §:n mukaan perhehoitajalle maksetaan korvaus perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista sekä hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Asetuksella säädetään maksettavien korvausten suuruudesta ja tarkemmista perusteista, joiden mukaan korvaukset määräytyvät.

Perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta annetun asetuksen 2 §:n 3 momentin mukaan kulukorvauksen lisäksi korvataan sellaiset perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.

Perhehoidossa olleen 16-vuotiaan G:n lukiokustannukset syyslukukaudella 2000 ovat olleet esitetyn selvityksen mukaan 3 451 markkaa. G ei ole tuolloin saanut opintoihin opintotukea, eikä lapsilisä ole sellainen muun lainsäädännön nojalla opinnoista aiheutuviin erityisiin kustannuksiin annettava korvaus, jota edellä mainitussa asetuksessa tarkoitetaan.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset, asiassa saatu selvitys sekä Kuopion hallinto-oikeuden ratkaisu ja sen perustelut, hallinto-oikeuden päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Marita Liljeström, Ilkka Pere, Matti Halén ja Anne E. Niemi. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.