KHO:2004:112

Elinkeinotulon verotus - Ulkomailla tapahtuva sulautuminen - SICAV-rahastojen sulautuminen - Jatkuvuusperiaate - Suomessa yleisesti verovelvollinen osuudenomistaja

Kun Luxemburgissa asuvat SICAV-rahastot sulautettiin, sulautumiseen ei sovellettu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 2momenttia. SICAV-rahastojen sulautumiseen voitiin soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentista ilmenevää periaatetta. Kun Suomessa asuva henkilö ja yhtiö olivat osuudenomistajia sulautuvassa Luxemburgiin rekisteröidyssä SICAV-rahastossa, sulautuvan SICAV-rahaston osuuksien vaihtamista vastaanottavan SICAV-rahaston osuuksiin ei pidetty luovutuksena, joka realisoisi luovutusvoiton tai -tappion mainitun henkilön ja yhtiön verotuksessa. Ennakkoratkaisu verovuosille 2002 ja 2003.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 52 § 2 mom., 52 b § 4 mom.

Ks. myös KHO 10.10.1997 taltio 2531.

Kort referat på svenska

Asian aikaisemmat käsittelyvaiheet

Ennakkoratkaisuhakemus

Hakemuksessaan keskusverolautakunnalle B ja A Oy ovat pyytäneet ennakkoratkaisua vuosille 2002 ja 2003 muun muassa seuraavaan kysymykseen:

1) Jos hakijat ovat osuudenomistajia sulautuvassa Luxemburgiin rekisteröidyssä SICAV-rahastossa, pidetäänkö sulautuvan SICAV-rahaston osuuksien vaihtamista vastaanottavan SICAV-rahaston osuuksiin hakemuksessa kuvatussa SICAV-rahastojen sulautumisessa osuuksien luovutuksena, joka realisoi luovutusvoiton tai -tappion hakijoiden verotuksessa?

Hakijat ovat kertoneet, että B on Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö ja A Oy Suomessa rekisteröity yhtiö, ja että molemmat harkitsevat C:n Luxemburgiin rekisteröityjen niin sanottujen SICAV-rahastojen osuuksien merkitsemistä. Ennen merkinnän tekemistä hakijat haluavat selvyyden siihen, mitkä ovat mahdolliset veroseuraamukset siinä tapauksessa, että sijoituksen kohteena oleva rahasto joko on vastaanottava rahasto tai sulautuva rahasto sulautumisessa.

Sijoitusrahastotarjonta on viime vuosien aikana kasvanut merkittävästi janyt trendi tuntuu olevan, että rahastojen määrää pienennetään sulauttamalla sijoituspolitiikaltaan samantyyppiset sijoitusrahastot.

Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen välinen sulautuminen on Suomessa yleisesti verovelvollisille osuudenomistajille veroneutraali elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 1 momentin, 52 a §:n ja 52 b §:n perusteella, eli toisin sanoen sulautuminen ei realisoi luovutusvoittoa tai -tappiota, kun sulautuvan rahaston osuudenomistajat saavat aiempien osuuksiensa suhteessa ja fuusiosuunnitelman mukaisesti osuuksia vastaanottavassa rahastossa. Rahasto-osuuksien alkuperäinen hankintapäivä ja hankintahinta eivät muutu sulautumisen johdosta.

SICAV-rahasto (Sociétés d'Investissements á Capital Variable) on vaihtuvapääomainen Luxemburgin lain mukainen sijoitustoimintaa harjoittava osakeyhtiö. Rahaston varallisuus muodostuu osakepääomasta. SICAV-rahaston osuudenomistajat omistavat yhtiön osakkeita. Rahasto ei maksa yhteisöveroa Luxemburgin lain mukaan.

SICAV-rahastojen sulautuminen tapahtuu Luxemburgin lain (Law on Commercial Companies of 1915) mukaisesti siten, että sulautuva SICAV-rahasto purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle vastaanottavalle SICAV-rahastolle. Sulautuvan SICAV-rahaston osuudenomistajat saavat vastikkeena omistamiensa osuuksien mukaisessa suhteessa vastaanottavan SICAV-rahaston liikkeeseen laskemia rahasto-osuuksia. SICAV-rahastojen sulautuminen tapahtuu siten Euroopan unionin yritysjärjestelydirektiivin (90/434/ETY) mukaisella tavalla. Mikäli osuuksien vaihtosuhteen perusteella laskettu sulautuvan rahaston osuudenomistajan vastikkeena saamien vastaanottavan rahaston osuuksien määrä ei mene tasan, sulautuvan rahaston osuudenomistajalla on oikeus saada ylimenevältä osalta rahasto-osuuden murto-osa, mikäli tämä on sallittu sulautumisen ehtojen mukaan. Muussa tapauksessa osuudenomistajalle maksetaan ylimenevä osa käteisenä tai hänellä on oikeus maksua vastaan saada ylimenevältä osalta kokonainen rahasto-osuus.

Sulautuvan SICAV-rahaston varat ja velat siirtyvät kirjanpidossa vastaanottavaan rahastoon niin sanottua tasejatkuvuutta noudattaen.

Luxemburgin verolain mukaan SICAV-rahastojen välinen sulautuminen ei pääsääntöisesti aiheuta veroseuraamuksia yksityishenkilöille ja yhteisöille.

Ennakkoratkaisu

Keskusverolautakunta on B:n vuosilta 2002 ja 2003 toimitettavia valtion- ja kunnallisverotuksia ja A Oy:n samoilta vuosilta toimitettavia yhteisön tuloverotuksia varten lausunut ennakkoratkaisuna nyt puheena olevalta osin seuraavaa:

Jos hakijat ovat osuudenomistajia sulautuvassa Luxemburgiin rekisteröidyssä SICAV-rahastossa, sulautuvan SICAV-rahaston osuuksien vaihtamista vastaanottavan SICAV-rahaston osuuksiin ei hakemuksessa kuvatussa SICAV-rahastojen sulautumisessa pidetä osuuksien luovutuksena, joka realisoisi luovutusvoiton tai -tappion hakijoiden verotuksessa. Mikäli sulautumisvastikkeena saadaan rahaa, sulautumista pidetään tältä osin osuuksien luovutuksena.

Perustelut

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 2 momentin mukaan lain 52 a - 52 g §:ssä olevia säännöksiä sovelletaan jäljempänä mainituin rajoituksin myös silloin, kun sulautuminen, jakautuminen, liiketoiminnan siirto tai osakkeiden vaihto koskee kahdessa tai useammassa Euroopan unionin eri jäsenvaltiossa asuvia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisiin, varojen siirtoihin ja osakkeiden vaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin (90/434/ETY, niin sanottu yritysjärjestelydirektiivi), 3 artiklan akohdassa tarkoitettuja yhteisöjä, jotka ovat velvollisia suorittamaan yhteisöveroa. Yhtiön katsotaan asuvan jäsenvaltiossa, jos sen kotipaikka on jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tuossa valtiossa, eikä sen katsota Euroopan unionin jäsenvaltion ja kolmannen valtion välisen kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan olevan unionin ulkopuolella asuva.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentin mukaan sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena. Sulautumisvastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenoksi luetaan sulautuneen yhtiön osakkeiden hankintamenoa vastaava määrä. Siltä osin kuin sulautumisvastikkeena saadaan rahaa, sulautumista pidetään osakkeiden luovutuksena.

Edellä mainitut säännökset perustuvat yritysjärjestelyjä koskevan hallituksen esityksen (HE 177/1995) mukaan edellä mainittuun yritysjärjestelydirektiiviin. Direktiivi koskee yritysrakenteiden uudelleenjärjestelyjä, joissa on osallisina yhteisöt, joilla on kotipaikka kahdessa tai useammassa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.

Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentissa ehdotettu sääntely vastaa vallitsevaa käytäntöä. Oikeuskäytännössä osakkeiden vaihtoa fuusion johdosta ei ole pidetty uutena saantona.

SICAV-rahasto on vaihtuvapääomainen Luxemburgin lain mukainen sijoitustoimintaa harjoittava osakeyhtiö. Rahaston varallisuus muodostuu osakepääomasta. SICAV-rahaston osuudenomistajat omistavat yhtiön osakkeita. Rahasto ei maksa yhteisöveroa Luxemburgin lain mukaan. SICAV-rahastojen sulautuminen tapahtuu Luxemburgin lain (Law on Commercial Companies of 1915) mukaisesti siten, että sulautuva SICAV-rahasto purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle vastaanottavalle SICAV-rahastolle. Sulautuvan SICAV-rahaston osuudenomistajat saavat vastikkeena omistamiensa osuuksien mukaisessa suhteessa vastaanottavan SICAV-rahaston liikkeeseen laskemia rahasto-osuuksia. Mikäli osuuksien vaihtosuhteen perusteella laskettu sulautuvan rahaston osuudenomistajan vastikkeena saamien vastaanottavan rahaston osuuksien määrä ei mene tasan, sulautuvan rahaston osuudenomistajalla on oikeus saada ylimenevältä osalta rahasto-osuuden murto-osa, mikäli tämä on sallittu sulautumisen ehtojen mukaan. Muussa tapauksessa osuudenomistajalle maksetaan ylimenevä osa käteisenä tai hänellä on oikeus maksua vastaan saada ylimenevältä osalta kokonainen rahasto-osuus.

Hakemuksessa tarkoitetussa sulautumisessa luxemburgilaisen SICAV-rahaston osuudet vaihtuvat toisen luxemburgilaisen SICAV-rahaston osuuksiin. Sulautumisessa noudatetaan jatkuvuusperiaatetta. Sulautuvan rahaston osuudenomistajan verotuksessa on katsottava voitavan soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentin säännöksestä ilmenevää periaatetta. Siltä osin kuin sulautumisvastikkeena saadaan rahaa, sulautumista pidetään osuuksien luovutuksena.

Sovelletut oikeusohjeet

Laki elinkeinotulon verottamisesta 52 §:n 2 momentti ja 52 b §:n 4 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veroasiamies on vaatinut keskusverolautakunnan päätöksen muuttamista siten, että ennakkoratkaisu nyt puheena olevalta osin kumotaan. Uutena ennakkoratkaisuna tältä osin on lausuttava, että jos hakijat ovat oikeudenomistajia sulautuvassa Luxemburgiin rekisteröidyssä SICAV-rahastossa, sulautuvan SICAV-rahaston osuuksien vaihtamista vastaanottavan SICAV-rahaston osuuksiin pidetään hakemuksessa kuvatussa SICAV-rahastojen sulautumisessa luovutuksena, joka realisoi luovutusvoiton tai -tappion hakijoiden verotuksessa.

Yritysjärjestelydirektiivissä todetaan, että jäsenvaltiossa sijaitsevalla yhtiöllä tarkoitetaan jokaista yhtiötä,

a) jolla on jokin liitteessä luetelluista yhtiömuodoista, jotka ovat:

–Luxemburgin lainsäädännön mukaiset "societé anonyme", "société en commandite par actions" ja "société á responsabilité limitéé" -nimiset yhtiöt,
–Suomen lainsäädännön mukaiset yhtiöt "osakeyhtiö/aktiebolag", "osuuskunta/andelslag", "säästöpankki/sparbank", "vakuutusyhtiö/försäkringsbolag", (LA A/FI/S),

b) jolla jäsenvaltion verolainsäädännön mukaan katsotaan olevan siellä verotuksellinen kotipaikka ja jolla kolmannen valtion kanssa kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen mukaan ei katsota olevan verotuksellista kotipaikkaa yhteisön ulkopuolella ja

c) joka on lisäksi ilman valintamahdollisuutta ja vapautusta velvollinen maksamaan jotain seuraavista veroista:

–import sur le revenu des collectivités Luxemburgissa,
–yhteisöjen tulovero/inkomstskatten för samfund Suomessa, tai jotakin muuta veroa, jolla jokin näistä veroista voidaan korvata.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 1 momentin mukaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a - 52 g §:ssä olevia säännöksiä sovelletaan kotimaisten osakeyhtiöiden sulautumiseen, jakautumiseen, liiketoiminnan siirtoon ja osakkeiden vaihtoon. Lain 52 a -52 e ja 52 g §:ää sovelletaan lisäksi muiden tuloverolain 3 §:ssä tarkoitettujen kotimaisten yhteisöjen kuin osakeyhtiöiden sulautumiseen, jakautumiseen ja liiketoiminnan siirtoon. Se, mitä säädetään osakeyhtiöstä, osakkeesta, osakepääomasta ja osakkeenomistajasta, koskee tällöin muuta yhteisöä, yhteisön osuutta, osakepääomaa vastaavaa pääomaa ja yhteisön osakasta tai jäsentä. Sulautumista koskevia säännöksiä sovelletaan lisäksi kotimaisten elinkeinoyhtymien sulautumiseen. Se, mitä säädetään osakeyhtiöstä, osakkeesta ja osakkeenomistajasta, koskee tällöin yhtymää, yhtymäosuutta ja yhtymän osakasta.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 2 momentin mukaan lain 52 a - 52 g §:ssä olevia säännöksiä sovelletaan jäljempänä mainituin rajoituksin myös silloin, kun sulautuminen, jakautuminen, liiketoiminnan siirto tai osakkeiden vaihto koskee yritysjärjestelydirektiivin 3 artiklan akohdassa tarkoitettuja yhteisöjä, jotka ovat velvollisia suorittamaan yhteisöveroa. Yhtiön katsotaan asuvan jäsenvaltiossa, jos sen kotipaikka on jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tuossa valtiossa eikä sen katsota Euroopan unionin jäsenvaltion ja kolmannen valtion välisen kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan olevan unionin ulkopuolella asuva.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:n mukaan tämän lain sulautumista koskevia säännöksiä sovelletaan järjestelyihin, joissa yksi tai useampi osakeyhtiö (sulautuva yhtiö) purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) ja joissa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Vastike saa olla myös rahaa, kuitenkin enintään 10 prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:ssä on säännelty lähemmin fuusion vaikutuksista. Tämän pykälän 4 momentin mukaan sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena. Sulautumisvastikkeena saatujen osakkeiden elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:n hankintamenoksi luetaan sulautuneen yhtiön osakkeiden hankintamenoa vastaava määrä. Siltä osin kuin sulautumisvastikkeena saadaan rahaa, sulautumista pidetään osakkeiden luovutuksena.

Tuloverolain 28 §:ssä todetaan, että yhteisöjen ja yhtymien sulautuessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 - 52 b §:ssä ja 52 g §:ssä on säädetty.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa on todettu, että Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen välinen sulautuminen olisi yleisesti verovelvolliselle veroneutraali, mutta onko näin? Suomessa sijoitusrahasto ei maksa itse veroa. Kasvuosuudelle tuleva tuotto pääomitetaan vuosittain ja se tulee verotetuksi luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan. Tuotto-osuudelle tuleva tuotto maksetaan vuosittain osuuden omistajalle ja se verotetaan vuosittain voitto-osuutena. Sijoitusrahasto-osuuden lunastuksen ja luovutuksen yhteydessä sekä vaihdettaessa eri sijoitusosuuksia toisiin voi syntyä luovutusvoittoa. Sijoitusrahaston verotusta ei voi rinnastaa esimerkiksi yhtymän verotukseen. Yhtymä ei tosin itse maksa veroa, vaan se on laskentasubjekti, jonka tulot verotetaan sellaisenaan osakkailla. Yritysjärjestelydirektiivissä ei ole yhtymään liittyviä yritysmuotoja Suomen osalta mainittuna, joten tältä osin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 1 momentti on yritysjärjestelydirektiiviä laajempi.

Fuusioon liittyvä jatkuvuus koskee normaalisti arvojen jatkuvuutta sulautuvien yritysten verotuksessa ja lisäksi jatkuvuutta omistajan verotuksessa. Sinänsä tilanne, jossa sulautuvien yhtiöiden välinen arvojen jatkuvuus jäisi väistämättä kokonaan kuolleeksi kirjaimeksi ja jatkuvuus saisi pelkästään sen sisällön, realisoituuko omistajalle fuusiosta luovutusvoitto vai -tappio, olisi erikoinen.

Oikeuskirjallisuudessa todetaan muun muassa, että direktiivin perusteissa voidaan nähdä vahva neutraalisuuden korostaminen. Tarkoituksena on ollut poistaa rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin kohdistuvia veroesteitä ja myös saada niiden verokohtelu yhdenmukaiseksi vastaavien maan rajojen sisällä tehtävien yritysjärjestelyjen kanssa. Hallituksen esityksessä HE 177/1995 elinkeinotuloverolain muuttamiseksi on pidetty lähtökohtana, että Suomen sisäisissä yritysjärjestelyissä sallitaan samat veroedut, jotka direktiivi edellyttää annettavaksi rajat ylittävissä järjestelyissä. Jos sijoitusrahasto ei täytä yritysjärjestelydirektiivin edellytyksiä eikä sen verotus vastaa esimerkiksi yhtymäverotusta ja kun elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 2 momentin säännös edellyttää nimenomaan yhteisöveron maksamista, fuusiosäännöstön ulottaminen niin kotimaisiin kuin ulkomaisiinkin sijoitusrahastoihin, ei olisi mahdollista. Vaikka katsottaisiin säännöksen ulottuvan kotimaisiin sijoitusrahastoihin, ei tämä vielä välttämättä merkitse niiden ulottamista ulkomaisiin sijoitusrahastoihin, mikä edellyttäisi vielä syrjintäkriteerien toteutumista.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 10.10.1997 taltio 2531 on sovellettu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sulautumista koskevia säännöksiä osakkeiden vaihtumisen verovapaudesta suomalaisen osakkeenomistajan fuusiovastikkeena saamiin vastaanottavan yhtiön osakkeisiin, vaikka fuusio tehtiin Euroopan unioniin kuulumattomasta Kanadasta olevien yhtiöiden välillä.

Korkeimman hallinto-oikeuden edellä mainittu päätös ei sovellu nyt käsiteltävänä olevaan tilanteeseen, jossa kyse ei ole fuusio-osapuolten kotimaasta ja sen vaikutuksesta fuusiovastikkeen käsittelyyn, vaan siitä, että jäsenvaltiossa oleva SICAV-rahasto ei täytä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 2 momentin fuusio-osapuolelta vaadittuja edellytyksiä, koska se ei suorita yhteisöveroa Luxemburgiin.

Kun elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa ja tuloverolaissa on nimenomaisesti säännelty, milloin sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena, ja kun tämän jatkuvuuden edellytykset eivät nyt täyty, koska hakemuksessa tarkoitettu Luxemburgiin rekisteröity SICAV-rahasto ei Luxemburgin lain mukaan maksa yhteisöveroa, on sulautuvan SICAV-rahaston osuuksien vaihtamista vastaanottavan SICAV-rahaston osuuksiin pidettävä luovutuksena, joka realisoi sulautuvan SICAV-rahaston osuudenomistajien verotuksessa luovutusvoiton tai -tappion.

B ja yhtiö ovat antamassaan vastineessa vaatineet valituksen hylkäämistä.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 1 momentin mukaan sulautumista koskevia säännöksiä sovelletaan kotimaisten osakeyhtiöiden ja muiden tuloverolain 3 §:ssä tarkoitettujen kotimaisten yhteisöjen sulautumiseen. Tällaisia tuloverolain 3 §:ssä mainittuja yhteisöjä ovat muun muassa sijoitusrahastot. Säännöksen 2 momentti liittyy yritysjärjestelydirektiivin voimaansaattamiseen. Yritysjärjestelydirektiivissä säädetään kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa asuvien yhtiöiden sulautumisista, jakautumisista, liiketoiminnan siirroista ja osakevaihdoista, eli yli rajan ulottuvista yritysjärjestelyistä. Yritysjärjestelydirektiiviä sovelletaan sen 3 artiklan a kohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin, jotka ovat velvollisia suorittamaan yhteisöveroa. SICAV-rahasto ei Luxemburgin lain mukaan maksa yhteisöveroa.

Yritysjärjestelyjä koskevien elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännösten muuttamisesta annettua lakia koskevan hallituksen esityksen HE 177/1995 mukaan sen tarkoituksena on täytäntöönpanna sanottu yritysjärjestelydirektiivi. Esityksen mukaan direktiivin vaatimuksen mukaisesti sulautumista koskevat säännökset ehdotettiin ulotettavaksi koskemaan myös sellaisia sulautumisia, joissa osapuolena on toisessa jäsenvaltiossa oleva yhtiö. Samalla direktiivissä tarkoitetut veroedut ehdotettiin ulotettavaksi koskemaan myös kotimaisten yhteisöjen välisiä vastaavia järjestelyjä.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 1 ja 2 momentin säännöksillä ei ole tarkoitettu määritellä tyhjentävästi niitä tilanteita, joissa sulautuvan yhteisön osakkaan verotuksessa ei sulautumisen johdosta realisoituisi luovutusvoittoa/tappiota. Euroopan unionin ulkopuolella asuvien yhtiöiden osalta sulautuvan yhtiön osakkaan verotusta koskevat säännökset puuttuvat tyystin. Samoin puuttuvat säännökset sellaisten jäsenvaltioiden alueella asuvien yhtiöiden osalta, joihin ei sovelleta rajanylittäviä yritysjärjestelyjä koskevia yritysjärjestelydirektiivin säännöksiä. Tällainen on myös SICAV-rahasto.

Euroopan unionin ulkopuolisten yhtiöiden sulautumisten osalta osakkaan verotukseen on otettu kantaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 10.10.1997 taltio 2531, jossa kanadalaisten yhtiöiden sulautuminen ei aiheuttanut luovutusvoiton tai -tappion realisoitumista sulautuvien yhtiöiden osakkeenomistajan verotuksessa. Tapausta oikeustieteellisessä kirjallisuudessa kommentoitaessa on lausuttu, ettei elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentin mukaan sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin pidetä osakkeiden luovutuksena. Sanottu säännös ei ollut aikaisempaan nähden mikään linjamuutos, vaan vakiintuneen verotuksessa noudatetun periaatteen kodifiointi, jota ei ole lain esitöissä muutokseksi noteerattukaan. Aikaisemmassa laissa asiasta ei ollut säädetty lainkaan, vaan tulkinta oli vakiintunut oikeus- ja verotuskäytännössä. Tämän perusteella on ilmeistä, että tulkinnassa on keskeinen seikka osakevastikkeen omistusjatkuvuutta turvaava luonne eikä niinkään yritysjärjestelydirektiivin ulottuvuudet. Asian luonne ei muutu siitä, että suomalaisen yhtiön sijaan fuusioyhtiö onkin ulkomainen yhtiö, koska asiaa voidaan perustellusti tarkastella suomalaisen omistajan kannalta.

Samalla tavalla voidaan katsoa SICAV-rahastojen sulautumisen osalta. SICAV-rahastojen sulautuminen tapahtuu Luxemburgin lain mukaisesti siten, että sulautuva SICAV-rahasto purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle vastaanottavalle SICAV-rahastolle. Sulautuvan SICAV-rahaston osuudenomistajat saavat vastikkeena omistamiensa osuuksien mukaisessa suhteessa vastaanottavan SICAV-rahaston liikkeeseen laskemia rahasto-osuuksia. SICAV-rahastojen sulautuminen tapahtuu siten yritysjärjestelydirektiivin mukaisella tavalla. Sulautuvan SICAV-rahaston varat ja velat siirtyvät myös kirjanpidossa vastaanottavaan rahastoon tasejatkuvuutta noudattaen. Luxemburgin verolain mukaan SICAV-rahastojen välinen sulautuminen ei pääsääntöisesti aiheuta veroseuraamuksia yksityishenkilöille ja yhteisöille.

Korkeimman hallinto-oikeuden mainitusta ratkaisusta ilmenevä tulkinnassa keskeinen seikka on osakevastikkeen omistusjatkuvuutta turvaava luonne. Tämä omistusjatkuvuus toteutuu SICAV-rahastojen sulautumisessa, joka tapahtuu yritysjärjestelydirektiivin mukaisella tavalla. Siten sulautumisen ei tulisi realisoida myyntivoittoa/tappiota osuudenomistajan verotuksessa.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 56 artiklan mukaan kiellettyjä ovat muun muassa kaikki rajoitukset, jotka koskevat pääomanliikkeitä jäsenvaltioiden välillä. Artiklaan 58 sisältyy verotuksen osalta poikkeuksia. Sen 1 kohdan a alakohdan mukaan 56 artiklan määräykset eivät rajoita jäsenvaltioiden oikeutta soveltaa niitä verolainsäädäntönsä säännöksiä, joiden mukaan verovelvollisia kohdellaan eri tavoin heidän asuinpaikkansa tai heidän pääomansa sijoituspaikan perusteella. Artiklan 3 kohdan nojalla kansalliset verosäännökset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään, eikä kyseessä saa olla pääomien vapaan liikkuvuuden peitelty rajoittaminen.

Luovutusvoiton/tappion realisoituminen sulautuvan SICAV-rahaston osuudenomistajan verotuksessa johtaisi 58 artiklassa kiellettyyn syrjintään ja pääoman vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen. Verotus syrjisi ulkomaisia SICAV-rahastoja sekä näiden rahasto-osuuksia verrattuna suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin. Suomalaisten sijoitusrahastojen sulautuminen voidaan toteuttaa ilman, että se realisoisi luovutusvoittoa/tappiota sulautuvan rahaston osuudenomistajan verotuksessa. SICAV-rahastojen sulautuminen voidaan toteuttaa myös Luxemburgin verolain mukaan siten, että sulautuminen ei aiheuta luovutusvoiton/tappion realisoitumista osuudenomistajan verotuksessa.

Valituksessa on perusteettomasti epäilty, onko Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen välinen sulautuminenkaan veroneutraali. Sulautumista koskevia elinkeinoverolain säännöksiä sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 1 momentin mukaan tuloverolain 3 §:ssä tarkoitettujen kotimaisten yhteisöjen sulautumiseen. Tuloverolain 3 §:ssä tällaisina yhteisöinä on mainittu sen 4 kohdassa muun muassa sijoitusrahastot. Sulautumista koskevia elinkeinoverolain säännöksiä sovelletaan tuloverolain 28 §:n mukaan myös tuloverolain mukaisessa verotuksessa. Sulautumista koskevien säännösten soveltuminen sijoitusrahastoihin seuraa siis suoraan lain nimenomaisista säännöksistä. Viime vuosina on tapahtunut lukuisia sijoitusrahastojen sulautumisia, kun samankaltaisen sijoituspolitiikan omaavia sijoitusrahastoja on ollut tarpeen tehokkuussyistä yhdistää.

Veroasiamies on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Kysymyksessä olevat SICAV-rahastot ovat Luxemburgiin perustettuja ja siellä kotipaikan omaavia yhtiöitä. Ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvattu mahdollinen SICAV-rahastojen sulautuminen tapahtuu Luxemburgissa Luxemburgin lain mukaisesti. Kun kysymys ei näin ollen ole valtioiden välisen rajan ylittävästä tilanteesta, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 2 momentista ilmenevillä edellytyksillä ei ole tässä asiassa merkitystä.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvattuihin sulautumisiin voidaan soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentista ilmenevää periaatetta, vaikka sulautuvat yhtiöt eivät olekaan kotimaisia. Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus hylkää veroasiamiehen valituksen ja katsoo, ettei keskusverolautakunnan päätöksen lopputulosta ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Tuulikki Keltanen, Olli Nykänen, Heikki Kanninen ja Ahti Vapaavuori. Asian esittelijä Marina Äimä.