KHO:2004:68

Ulkomaalaisasia - Uuden ulkomaalaislain voimaantulo - Menettelysäännökset - Suomen kansalaisen kanssa solmittu avioliitto

Uuden ulkomaalaislain (301/2004) tultua 1.5.2004 voimaan sovellettiin hallinto-oikeuden päätöstä koskevaan muutokseenhakuun uuden lain säännöksiä, kun hallinto-oikeus oli antanut päätöksensä uuden lain aikana.

Uuden lain mukaan Suomessa asuvan Suomen kansalaisen perheenjäsenelle myönnetään perhesiteen perusteella jatkuva oleskelulupa Suomessa tai ulkomailla haettuna. Kun otettiin huomioon uudesta laista ilmenevät periaatteet, joiden mukaan pääsäännöksi on tarkoitettu muodostuvan luvan hakeminen Suomessa ja että Suomen kansalaisen kanssa avioituneella ulkomaalaisella on oikeus oleskella maassa, kunnes hänen oleskelulupa-asiansa on lainvoimaisesti ratkaisu tai on tehty täytäntöönpanokelpoinen päätös hänen maasta poistamisekseen, kumottiin vanhan lain nojalla tehty käännyttämispäätös ja asia palautettiin Ulkomaalaisvirastolle käsiteltäväksi uudessa laissa säädetyssä järjestyksessä.

Ulkomaalaislaki (301/2004) 196 § ja 215 § 1 mom. sekä ulkomaalaislaki (378/1991) 1 § 4 mom., 20 § 1 mom., 37 § 2 mom. ja 38 § 1 mom.

Kort referat på svenska

Asian aikaisempi käsittely

Ulkomaalaisvirasto on 7.2.2003 antamallaan päätöksellä hylännyt Y:n turvapaikka- ja oleskelulupahakemuksen ja määrännyt hänet käännytettäväksi kotimaahansa Turkkiin.

Hallinto-oikeus on 24.5.2004 antamallaan päätöksellään hylännyt Y:n Ulkomaalaisviraston päätöksestä tekemän valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut ulkomaalaislain (378/1991) 20 §:ssä tarkoitettua oleskelulupaa koskevan valituksen hylkäämistä muun muassa todeten, että Y on avioitunut 31.7.2001 Suomen kansalaisen kanssa. Avioliittoon perustuvaa oleskelulupaa on pääsääntöisesti haettava ulkomailta. Aviopuolisolla ei ole yleistä oikeutta saada oleskelulupaa toisen puolison asuinmaasta. Y:llä on kotimaassaan vuosina 1988, 1989 ja 1994 syntyneet lapset. Oleskeluluvan epäämisen ei voitu näissä olosuhteissa katsoa olevan ilmeisen kohtuutonta. Kun otettiin huomioon edellä mainitut ja muut asiassa esitetyt seikat, hallinto-oikeus on katsonut, että Y on voitu määrätä käännytettäväksi kotimaahansa.

Sovelletut oikeusohjeet: Ulkomaalaislaki (378/1991) 20, 30, 31, 37 ja 38 §.
Päätökseen liitetty muutoksenhakuosoitus on annettu ulkomaalaislain (301/2004) 196 §:n nojalla.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Y on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä, koska lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi erityisesti sen johdosta, että 1.5.2004 voimaan tulleesta ulkomaalaislaista ilmenevät periaatteet soveltuvat Y:n oleskelulupa-asiaan. Luvan myöntämiseen on myös painava syy.

Valituksessaan Y on vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista sekä turvapaikan taikka ainakin oleskeluluvan myöntämistä. Edelleen hän on vaatinut, että käännyttämispäätöksen täytäntöönpano määrätään keskeytettäväksi, kunnes valituslupahakemus ja valitus on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistu.

Valituksessaan Y on uudistanut aiemmin esittämänsä perusteet turvapaikan ja suojelun tarpeen osalta.

Ulkomaalaislain (378/1991) 38 §:n 1 momentin mukaan käännyttämistä harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttava olosuhteet ja seikat kokonaisuudessaan. Y on oleskellut Suomessa maaliskuusta 2000 lähtien ja hän on avioitunut Suomen kansalaisen kanssa heinäkuussa 2001. Puolisot ovat viettäneet todellista perhe-elämää eikä avioliittoa voida pitää maahantulosäännösten kiertämiseksi solmittuna.

Asiassa tulisi myös ottaa huomioon 1.5.2004 voimaan tulleen ulkomaalaislain periaatteet. Lain 50 §:n mukaan Suomen kansalaisen perheenjäsenelle myönnetään oleskelulupa ja hallituksen esityksen (HE 28/2003 vp) mukaan pääsäännöksi käytännössä on tarkoitettu muodostuvan oleskeluluvan hakeminen Suomessa. Perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkintaperiaatteen mukaan uudesta laista ilmeneviä periaatteita tulisi soveltaa siltä osin kun ne johtavat Y:n perusoikeuksien kannalta myönteiseen tulokseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Turvapaikan ja suojelun tarpeen perusteella myönnettävän oleskeluluvan osalta valituslupahakemus hylätään.

2. Valituslupa myönnetään ja valitus tutkitaan ulkomaalaislain (378/1991) 20 §:n 1 momentissa tarkoitettua oleskelulupaa sekä käännyttämistä koskevalta osalta. Hallinto-oikeuden ja Ulkomaalaisviraston päätökset kumotaan näiltä osin ja asia palautetaan Ulkomaalaisvirastolle käsiteltäväksi ulkomaalaislain (301/2004) 215 §:n 1 momentin 2 virkkeessä säädetyssä järjestyksessä.

3. Lausunnon antaminen täytäntöönpanon kieltoa koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut:

1. Sen perusteella, mitä valitusluvan hakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, turvapaikka-asian ja suojelun tarpeen perusteella myönnettävän oleskeluluvan osalta asiassa ei ole ulkomaalaislain (301/2004) 196 §:ssä säädettyä perustetta saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden taikka mainitussa lainkohdassa tarkoitetun muun painavan syyn vuoksi.

2. Ulkomaalaislain (378/1991) 20 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan ilman oleskelulupaa maahan saapuvalle henkilölle voidaan myöntää oleskelulupa Suomessa, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta.

Ulkomaalaislain (378/1991) 37 §:n 2 momentin mukaan käännyttää voidaan ulkomaalainen, jonka oleskelun jatkaminen maassa edellyttäisi oleskelulupaa, mutta jolle sitä ei ole myönnetty.

Ulkomaalaislain (378/1991) 38 §:n 1 momentin mukaan käännyttämistä harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet kokonaisuudessaan. Näitä ovat ainakin ulkomaalaisen oleskelun pituus, lapsen ja vanhemman suhde, perhesiteet ja muut siteet Suomeen.

Ulkomaalaislain (378/1991) 1 §:n 4 momentin mukaan lakia sovellettaessa ei ulkomaalaisen oikeuksia saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä.

Uuden, 1.5.2004 voimaan tulleen ulkomaalaislain (301/2004) 50 §:n 1 momentin mukaan Suomessa asuvan Suomen kansalaisen perheenjäsenelle myönnetään perhesiteen perusteella jatkuva oleskelulupa Suomessa tai ulkomailla haettuna. Hallituksen esityksen (28/2003 vp) mukaan pääsäännöksi käytännössä on tarkoitettu muodostuvan luvan hakeminen Suomessa. Tällöin hakijan ja hänen puolisonsa avioliitto ja siihen liittyvät seikat selvitetään puolisoita kuulemalla.

Kun otetaan huomioon edellä selostetut uudesta ulkomaalaislaista ilmenevät periaatteet sekä se, että Y:llä on oikeus hakea 1.5.2004 jälkeen oleskelulupaa Suomen kansalaisen kanssa solmimansa avioliiton perusteella Suomessa ja ulkomaalaislain (301/2004) 40 §:n 3 momentin mukaan oikeus oleskella maassa, kunnes hänen oleskelulupa-asiansa on lainvoimaisesti ratkaistu tai on tehty täytäntöönpanokelpoinen päätös hänen maasta poistamisekseen, vuoden 1991 ulkomaalaislain nojalla annettua määräystä Y:n käännyttämisestä ja oleskeluluvan hakemisesta hänen kotimaastaan Turkista on pidettävä kohtuuttomana.

3. Koska asia on tällä päätöksellä ratkaistu, enää ei ole aihetta lausunnon antamiseen täytäntöönpanon kieltoa koskevasta vaatimuksesta.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Niilo Jääskinen, Ilkka Pere, Leena Halila ja Eila Rother. Asian esittelijä Kai Träskelin.