KHO:2003:63

Maankäyttö ja rakentaminen - Ilmoitusmenettelyn käyttäminen - Yleinen etu tai naapurien oikeusturva - Rakennusluvan hakemisen edellyttäminen - Rakennus - Rakennelma - Talousrakennus - Rakennusjärjestyksen määräys

Naapuri sai tehdä oikaisuvaatimuksen rakennustarkastajan päätöksestä, jolla rakentajan tehtyä ilmoituksen oli maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n mukaisesti katsottu, että rakennuslupaa ei ollut tarpeen hakea.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 113 § 1 ja 2 mom., 125 § 1 mom., 129 § 1, 2 ja 3 mom., 187 § 1 ja 2 mom., 190 § 1 ja 3 mom.
Maankäyttö- ja rakennusasetus 57 § 3 mom., 61 § 1 mom.
Vihdin kunnan rakennusjärjestys (voimaan 1.4.1992) 2 § 1, 2 ja 3 mom., Vihdin kunnan rakennusjärjestys (voimaan 1.1.2002) 3 §

Kort referat på svenska

1. Johtavan rakennustarkastajan ja ympäristölautakunnan ratkaisut

Pekka Jouhti on 24.4.2001 tehnyt Vihdin rakennusvalvontaviranomaiselle ilmoituksen kerrosalaltaan 17 neliömetrin suuruisen yhdistetyn varaston ja käymälän rakentamisesta Vihdin kunnan Kourlan kylässä sijaitsevalle tilalle Moksranta RN:o 1:61.

Vihdin kunnan johtava rakennustarkastaja on 21.5.2001 tekemällään ja julkipanon jälkeen 25.5.2001 antamallaan päätöksellä n:o 3082/2001 päättänyt, että ilmoituksessa tarkoitetun toimenpiteen suorittaminen ei edellytä luvan hakemista.

Vihdin kunnan ympäristölautakunta on 19.9.2001 tekemällään ja julkipanon jälkeen 26.9.2001 antamallaan päätöksellä hylännyt Oili Nurmiharjun rakennustarkastajan päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen.

2. Asian käsittely hallinto-oikeudessa

2.1. Valitus ja lausunnot hallinto-oikeudessa

Oili Nurmiharju on valittanut ympäristölautakunnan päätöksestä hallinto-oikeudelle ja vaatinut, että ympäristölautakunnan päätös kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi hän on muun ohella esittänyt, että Jouhtin ilmoittama rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakentamista ei saa hyväksyä viittä metriä lähemmäksi Nurmiharjun tilaa Rantakallio RN:o 1:62 eikä Jouhtin tilaan Moksranta RN:o 1:61 rajoittuvan tiealueen rajaa.

Oili Nurmiharjua ei ole naapuritilan Rantakallio RN:o 1:62 toisena omistajana kuultu asiassa eikä hän ole antanut suostumusta rakentaa viittä metriä lähemmäksi rajaa. Muitakaan asiaosaisia ei ole kuultu asiassa. Jouhtin ilmoituksesta ei myöskään ilmene, että kysymyksessä on lämmittämätön rakennus. Päätös on menettelyvirheen vuoksi kumottava.

Rajan läheisyydessä viiden metrin päähän ulottuva rakentamisrajoitus on selkeä lakiin kirjattu rakennusrajoitus. Alle viiden metrin päähän rajasta sijoittuva rakennus rajoittaa peruuttamattomasti naapurin rakennusoikeuksia, sillä rakennusten välin on oltava kymmenen metriä.

Suunnitellun varaston jo rakennetun perustuksen paikka ei vastaa rakennusilmoituksen piirustuksia, sillä ainakin lokakuussa 2001 perustus ulottui 5,5 metrin sijaan noin 3,5 metrin päähän Nurmiharjujen puutarhan rajasta, mihin tilan toinen omistaja Osmo Nurmiharju ei ollut antanut suostumustaan.

Pekka Jouhtin hankkeessa on kokonsa ja rakennuspaikan johdosta kysymys uudisrakentamisesta.

Ympäristölautakunta on valituksen johdosta antanut lausunnon.

Jouhti on valituksen johdosta antanut selityksen ja lisäselvityksen. Lisäselvityksessään Jouhti on vaatinut, että Nurmiharju velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa ja rakennustöiden viivästymisestä sekä kiinteistötoimituksesta aiheutuneet kulut.

Nurmiharju on antanut vastaselitykset lausunnon ja selityksen johdosta. Hän on kiistänyt Jouhtin esittämän oikeudenkäyntikulujen ja muiden kulujen korvaamista koskevan vaatimuksen sekä vaatinut, että Jouhti ja Vihdin rakennusvalvonta velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa.

2.2. Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta Jouhtin vaatimuksen rakennustöiden viivästymisestä ja kiinteistötoimituksesta aiheutuneiden kulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on hylännyt Nurmiharjun valituksen sekä Jouhtin ja Nurmiharjun puolin ja toisin esittämät vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Perustelut

Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia Jouhtin vaatimuksia rakennustöiden viivästymisestä ja kiinteistötoimituksesta aiheutuneiden kulujen korvaamisesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:n 1 momentin mukaan rakennus on asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitettu kiinteä tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikka muihin mainitun lain tavoitteisiin liittyvistä syistä. Pykälän 2 momentin mukaan rakennuksena ei kuitenkaan pidetä kooltaan vähäistä ja kevytrakenteista rakennelmaa tai pienehköä laitosta, ellei sillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia.

Kysymyksessä oleva vaja on lautarakenteinen ja suuruudeltaan 17 neliömetriä. Sen käyttötarkoitus on varasto ja käymälä. Hallinto-oikeus katsoo, että vaja on vähäinen kevytrakenteinen rakennelma, jolla ei sen sijoitus tilalla huomioon ottaen ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia. Sitä ei siten ole pidettävä rakennuksena eikä sen rakentamiseen tarvita rakennuslupaa. Kysymyksessä on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu vaja.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 106 §:n 2 momentin mukaan asetuksen 62 §:n sijasta sovelletaan vastaavia aikaisemman asetuksen 121 ja 137 §:n säännöksiä ja niiden nojalla kunnan rakennusjärjestyksessä annettuja määräyksiä, kunnes rakennusjärjestyksen muutos on tullut voimaan. Vihdissä tässä tarkoitettu rakennusjärjestyksen muutos ei ollut tullut voimaan johtavan rakennustarkastajan ratkaistessa 21.5.2001 asian, vaan kunnassa on tuolloin ollut voimassa kunnanvaltuuston 10.2.1992 hyväksymä rakennusjärjestys. Asiassa on siten sovellettava edellä mainittuja rakennusasetuksen säännöksiä.

Rakennusasetuksen 121 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan toimenpidelupa on haettava, vaikka rakennuslupaa tai muuta lupaa ei tarvittaisikaan, sellaisen rakennelman sijoittamiseen, jolla on merkittävää vaikutusta ympäröivään maankäyttöön, tai 4 kohdan mukaan sellaisen rakennelman pystyttämiseen, joka merkittävästi vaikuttaa ympäristökuvaan. Kysymyksessä olevalla vajalla ei ole merkittävää vaikutusta ympäröivän alueen maankäyttöön eikä se myöskään vaikuta merkittävästi ympäristökuvaan. Näin ollen vajan rakentamiseen ei rakennusasetuksen 121 § huomioon ottaen ole haettava toimenpidelupaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen kuulemista koskevia säännöksiä ei sovelleta ilmoitusmenettelyssä. Asiassa ei siten ole tapahtunut menettelyvirhettä naapurin kuulemisen osalta.

Vaja sijoittuu yli viiden metrin etäisyydelle Nurmiharjujen omistaman tilan Rantakallio RN:o 1:62 rajasta ja kahden metrin etäisyydelle tilan Moksranta 1:61 kaakkoisrajalla sijaitsevasta rasitetiestä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57 §:n 3 momentin mukaan rakennusta ei saa asemakaava-alueen ulkopuolella ilman asianomaisen suostumusta rakentaa viittä metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata, ellei siihen ole erityistä syytä. Näitä rakennuksen etäisyyttä koskevia määräyksiä ei sovelleta, kun on kysymyksessä vähäinen kevytrakenteinen rakennelma.

Ympäristölautakunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Asian lopputulos huomioon otettuna ei ole kohtuutonta, että Nurmiharju joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian laatu huomioon otettuna ei ole kohtuutonta, että Jouhti joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 113 §, 125 §:n 1 momentti ja 126 §:n 2 ja 4 momentti, maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57 § ja 106 §:n 2 momentti, rakennusasetuksen 121 §:n 1 momentti ja 137 §:n 1 momentti, Vihdin kunnan rakennusjärjestyksen (10.2.1992) 2 §:n 1 ja 2 momentti, hallinto-oikeuslain 3 § sekä hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentti ja 74 §.

3. Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

3.1. Valitus ja lausunnot korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Oili Nurmiharju on valituksessaan ensisijaisesti vaatinut, että Vihdin kunnan johtavan rakennustarkastajan rakennusilmoituksen johdosta tekemä päätös kumotaan ja rakennusilmoitus hylätään, Vihdin kunnan ympäristölautakunnan antama päätös kumotaan sekä Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Toissijaisesti Nurmiharju on vaatinut, ettei ilmoitusta rakentamisesta hyväksytä siltä osin kuin rakennus sijoittuu lähemmäksi kuin viiden metrin päähän Nurmiharjun omistamasta kiinteistöstä Rantakallio RN:o 1:62 ja hänen hallitsemaansa kiinteistöön Moksranta RN:o 1:61 rajoittuvan tiealueen rajaa. Mikäli ilmoitus rakentamisesta hyväksytään, rakennuksen sijoittumisessa on otettava huomioon mahdollisen kiinteistötoimituksen jatkoselvityksen mukaiset rajat. Alle viiden metrin päähän rakennettu betonipohja ja tarvittaessa muut rakennelmat on purettava.

Jos ilmoitus rakentamisesta hyväksytään, siihen on lisättävä ehtoja. Rakennuksen tulee olla lämmittämätön, kuistiton, rajoille päin ilman ikkunoita, väriltään ruskea, kooltaan vanhan varaston kokoinen eikä rakennusta saa myöhemmin laajentaa, täydentää, muuttaa sen rakenteita taikka käyttää loma-asumiseen. Lisäksi vanha varastorakennus on purettava tai vähintään siirrettävä lailliselle etäisyydelle eli minimissään viiden metrin päähän rajoista.

Lisäksi Nurmiharju on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Nurmiharju on vaatimustensa tueksi esittänyt muun ohella, että kyseisellä alueella on maakuntakaava ja oikeusvaikutukseton yleiskaava, muttei ranta- tai asemakaavaa. Yleiskaavan mukaan kyseinen alue on loma-asuntoaluetta (RA), jolla rakennusten sijoittumisessa ympäristöön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kysymyksessä on aikaisempaa varasto- ja käymälärakennusta huomattavasti suurempi, kiinteäperusteinen rakennus. Yli kymmenen neliömetrin kuisti ja Pekka Jouhtin ilmoitus varastoon jo hankituista huonekaluista viittaavat siihen, että varastoa on tarkoitus käyttää muuhunkin tarkoitukseen kuin varastointiin. Rakennusta ei ole ilmoitettu lämmittämättömäksi.

Varaston rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa ja ilmoituksen johdosta annetun päätöksen kumoamista kiinteistön pienuuden ja tehokkaan rakentamisen, rantakaavan puuttumisen, aikaisempien poikkeuslupien ja rakennuspaikan rajan läheisyyden vuoksi sekä mahdollisten ilmoituksen puutteiden vuoksi. Luvan vaatiminen on maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n mukaisesti yleisen edun ja naapurin oikeusturvan kannalta tarpeen.

Rakennus aiheuttaisi turvallisuus-, maisema-, viihtyisyys- ja ympäristöhaittoja. Laaja-alainen rakentaminen tiealueen välittömässä läheisyydessä ei ole tien kunnossapidon kannalta tarkoituksenmukaista ja siitä aiheutuu huomattavaa haittaa. Maan vettyminen lisääntyisi ja Nurmiharjujen maksaman tienhoidon kunnossapitokustannukset nousisivat.

Kompostikäymälästä syntyy varsinkin kesäisin hajuhaittoja. Varaston rakentaminen liian lähelle rajaa alentaisi Nurmiharjujen kiinteistön arvoa ja vähentäisi alueen virkistysarvoa ja luonnonmukaisuutta. Varasto olisi metallikattoisena ympäristöään hallitseva.

Varaston perustus ei vastaa rakennusilmoituksen piirustuksia. Perustus ulottuu 5,5 metrin sijasta 3,5 metrin päähän Nurmiharjujen puutarhan rajasta. Oili Nurmiharju ole antanut tähän suostumusta, eikä häntä ole kuultu asiassa naapurikiinteistön toisena omistajana. Vihdin kunnan vuoden 2002 rakennusjärjestyksen ja vallinneen käytännön mukaan rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajoista tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään viisi metriä ja vähintään 12 metriä yksityistien keskilinjasta.

Vihdin kunnan ympäristölautakunta on antanut selityksen.

Jouhti on antanut selityksen, jossa hän muun ohella on vaatinut Nurmiharjulta korvausta turhasta kiinteistönmäärityksestä, vastineiden kirjoittamisesta ja tahallisesta rakennustyön viivyttämisestä. Hän on todennut rakennuksen olevan lämmittämätön ja sijaitsevan 5,5 metrin päässä Nurmiharjujen tilasta. Vanha vastaava rakennus puretaan tarpeettomana.

Nurmiharju on antanut vastaselityksen, jota hän on myöhemmin täydentänyt.

3.2. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus jättää korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 3 §:n huomioon ottaen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta Jouhtin selityksessään esittämät vaatimukset siltä osin kuin niissä vaaditaan korvausta turhasta kiinteistönmäärityksestä ja tahallisesta rakennustyön viivyttämisestä aiheutuneista kuluista.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:n 1 momentin mukaan rakennus on asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitettu kiinteä tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä. Pykälän 2 momentin mukaan rakennuksena ei kuitenkaan pidetä kooltaan vähäistä ja kevytrakenteista rakennelmaa tai pienehköä laitosta, ellei sillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.

Lain 129 §:n 1 momentin mukaan kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä ilman rakennus- tai toimenpidelupaa sen jälkeen, kun asianomainen on tehnyt tätä koskevan ilmoituksen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee pykälän 2 momentin mukaan ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen. Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen. Pykälän 3 momentin mukaan ilmoitusmenettelystä säädetään tarkemmin asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus. Pykälän 2 momentin mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi.

Lain 190 §:n 1 momentin mukaan muutosta kunnan viranomaisen tämän lain mukaiseen muuhun kuin 188 ja 189 §:ssä tarkoitettuun päätökseen, maakunnan liiton 33 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen sekä alueellisen ympäristökeskuksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen. Pykälän 3 momentin mukaan muutoksenhaussa noudatetaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57 §:n 3 momentin mukaan rakennusta ei saa asemakaava-alueen ulkopuolella ilman asianomaisen suostumusta rakentaa viittä metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä kymmentä metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla, ellei siihen ole erityistä syytä.

Asetuksen 61 §:n 1 momentin mukaan rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä, että jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen pienehkön muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan lupamenettelyn asemesta ilmoitusmenettelyä.

Vihdin kunnan 1.4.1992 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen 2 §:n 1 momentin mukaan rakennuslupaa ei tarvita maanviljelystilan talouskeskuksen yhteyteen rakennettavan tai jo olevaan asuntoon kuuluvan lämmittämättömän talousrakennuksen rakentamiseen, jollei rakennus sijaitse rakennus- tai rantakaava-alueella tai rakennuslain 100 §:n 2 momentissa tai rakennuslain 123 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla rakennuskieltoalueella.

Milloin talousrakennuksen rakentamiseen 1 momentin mukaan ei tarvita rakennuslupaa, on rakennustyöstä pykälän 2 momentin mukaan kuitenkin ennen sen aloittamista ilmoitettava lupaviranomaiselle ja annettava riittävä selvitys rakennushankkeesta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 päivää ennen rakentamisen aloittamista. Lupaviranomainen tai johtosäännössä määrätty viranhaltija voi mainitun ajan kuluessa ilmoituksen vastaanotettuaan edellyttää rakennusluvan hakemista, mikäli talousrakennuksella on huomattava merkitys alueen ympäristökuvaan tai ympäröivään maankäyttöön tai se ei saadun selvityksen perusteella lujuudeltaan, terveellisyydeltään, paloturvallisuudeltaan tai kauneudeltaan vastaa kohtuullisia vaatimuksia.

Pykälän 3 momentin mukaan rakentaminen voidaan aloittaa, ellei lupaviranomainen tai johtosäännössä määrätty viranhaltija vaadi rakennusluvan hakemista tai jos mainittu viranomainen ennen määräajan päättymistä ilmoittaa, ettei rakentamiselle ole estettä.

Vihdin kunnan 1.1.2002 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen 3 §:n mukaan lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, enintään 100 neliömetrin suuruisen, muun lämmittämättömän talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen tai maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukaisen rakennuskieltoalueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Maatalouden harjoittamiskäytössä olevaan maatilaan kuuluvaan, enintään 300 neliömetrin suuruiseen, lämmittämättömään talousrakennukseen asemakaava-alueen tai maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukaisen rakennuskieltoalueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Kaikki savuhormilla varustetut rakennukset edellyttävät rakennusluvan.

Menettely

Pekka Jouhti on 24.4.2001 tehnyt Vihdin kunnan rakennusvalvontaan ilmoituksen rakennustyöstä Kourlan kylässä Moksrannan tilalla RN:o 1:61 osoitteessa Kreetanpolku 4. Jouhti on ilmoittanut rakennuksen käyttötarkoitukseksi varaston ja käymälän. Vihdin kunnan johtava rakennustarkastaja on 21.5.2001 tehnyt päätöksen n:o 3082/2001, jonka mukaan ilmoituksen tarkoittaman toimenpiteen suorittaminen ei edellytä luvan hakemista. Päätös on annettu julkipanon jälkeen 25.5.2001. Oili Nurmiharju on Vihdin kuntaan 8.6.2001 saapuneella oikaisuvaatimuksella ja 15.8.2001 saapuneella oikaisuvaatimuksen täydennyksellä vaatinut ympäristölautakuntaa kumoamaan rakennustarkastajan päätöksen. Vihdin kunnan ympäristölautakunta on 19.9.2001 tekemällään ja julkipanon jälkeen 26.9.2001 antamallaan päätöksellä hylännyt Nurmiharjun oikaisuvaatimuksen. Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Nurmiharjun ympäristölautakunnan päätöksestä tekemän valituksen. Nurmiharju on valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei nimenomaisesti säädetä lain 129 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen johdosta mahdollisesti tehtävästä päätöksestä valittamisesta. Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998 vp) on mainitun pykälän perusteluissa todettu, ettei "ilmoituksen käsittelyyn liity erityistä muutoksenhakumenettelyä. Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voitaisiin ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen. Ilmoitukseen perustuva viranomaishyväksyntä voisi siten olla joko ilmoituksen nimenomainen hyväksyntä tai viranomaisen puuttumattomuus asiaan edellä mainitun määräajan kuluessa."

Johtava rakennustarkastaja on antanut ilmoituksen hyväksyvän päätöksen, johon naapurikiinteistön omistaja on vaatinut oikaisua. Naapuri on edelleen tehnyt oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä valituksen maankäyttö- ja rakennuslain 187 ja 190 §:n edellä selostettujen säännösten mukaisesti. Kun otetaan huomioon, että naapurilla on oikeus saattaa maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:ssä tarkoitettu valvontamenettely vireille kunnan rakennusvalvontaviranomaisessa ja hakea sen päätökseen muutosta hallinto-oikeudelta, naapurilla on oikeus vaatia oikaisua ja hakea muutosta päätökseen, jolla on maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n 2 momentin mukaisesti päätetty, että luvan hakemista ei edellytetä.

Rakennus vai rakennelma

Rakennuspaikka sijaitsee kiinteistöllä, joka on Vihdin kunnanvaltuuston 10.11.1986 hyväksymän Vihdin yleiskaavan loma-asuntoaluetta (RA). Pinta-alaltaan 1 420 neliömetrin suuruisella rakennuspaikalla sijaitsee asiakirjoissa olevan tonttisuunnitelman mukaan kolme kesämökkiä, sauna, leikkimökki ja purettavaksi ilmoitettu käymälä.

Rakennusvalvontaan tekemässään ilmoituksessa Jouhti on ilmoittanut yhdistetyn varaston ja käymälän kerrosalaksi ulkomittoina mitattuna 17 neliömetriä ja sen tilavuudeksi 37 kuutiometriä. Seinämateriaali on ilmoituksen mukaan puu ja seinän väri tummanpunainen. Katon materiaali on pelti, väritykseltään tumman harmaa. Katon kaltevuus on 15 astetta. Rakennuksen etäisyydeksi rajasta on ilmoitettu kaksi metriä, toisista rakennuksista kymmenen metriä, tiestä 15 metriä, sähkölinjoista kymmenen metriä ja rannasta 40 metriä. Asemapiirroksen mukaan kysymyksessä olevan rakennuksen etäisyys Nurmiharjun osaksi omistamasta Rantakallion tilasta RN:o 1:62 on 5,5 metriä ja tiestä kaksi metriä.

Pääpiirustuksen mukaan varaston osuus koko pinta-alasta on 14,1 neliömetriä ja käymälän pinta-ala 3,2 neliömetriä. Rakennus perustetaan betonilaatalle. Piirustusten mukaan rakennuksessa on kaksi pienehköä ikkunaa, kaksi ovea ja suurehko kuisti. Räystäskorkeus on betonilaattaperustuksen yläpuolelta mitattuna 2,20 metriä. Harjakorkeus perustus mukaan luettuna on noin kolme metriä. Jouhti on korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan selityksessä ilmoittanut, että rakennukseen ei tule lämmitystä.

Kun otetaan huomioon nyt kysymyksessä olevan yhdistetyn varaston ja käymälän koko, rakenteet ja sijoituspaikka, sitä on pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:n 1 momentissa tarkoitettuna rakennuksena eikä saman pykälän 2 momentissa tarkoitettuna kevyenä rakennelmana.

Talousrakennus

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan kysymys on loma-asunnon rakennuspaikalle rakennettavasta yhdistetystä varasto- ja käymälärakennuksesta. Rakennus on myös käyttötarkoitukseltaan ja kooltaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 61 §:n 1 momentissa tarkoitettu talousrakennus, jonka rakentamiseen maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n 1 momentin nojalla voidaan soveltaa kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti ilmoitusmenettelyä.

Alueella, jolla rakennuspaikka sijaitsee, ei ole voimassa asemakaavaa. Kunnassa ei ole tehty päätöstä, että alue kuuluisi rantakaavan tarpeellisuusalueeseen. Kun kuitenkin otetaan huomioon asiakirjoissa oleva selvitys Moksjärven ranta-alueen rakennuspaikan lähistöllä olevasta rakennuskannasta, aluetta on ollut pidettävä Vihdin kunnan 1.4.1992 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuna alueena, jolle rantakaavan laatiminen on rakennuslain 123 a §:n mukaisesti ollut tarpeen. Näin ollen Jouhtin ilmoitusta käsiteltäessä voimassa olleen rakennusjärjestyksen mukaan kysymyksessä olevaa rakennushanketta ei olisi voitu käsitellä ilmoitusmenettelyssä vaan rakennuslupa olisi ollut tarpeen.

Yhdistetty varasto- ja käymälärakennus on kuitenkin Vihdin kunnan 1.1.2002 voimaan tulleen ja siis nykyisin voimassa olevan rakennusjärjestyksen 3 §:ssä tarkoitettu talousrakennus ja se täyttää sanotussa pykälässä asetetut vaatimukset. Lisäksi ilmoitus on hyväksytty niin, että rakennus sijoittuu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57 §:n 3 momentin mukaisesti yli viiden metrin päähän Nurmiharjun omistamasta kiinteistöstä. Rakennusluvan hakemista ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla pidettävä yleisen edun eikä naapurien oikeusturvan kannalta tarpeellisena. Kyseisen talousrakennuksen rakentaminen ilmoitusmenettelyn perusteella rakennuslupaa hakematta ilmoituksessa tarkoitetuin tavoin ei ole tällä hetkellä voimassa olevien säännösten ja määräysten vastaista.

Lopputulos

Edellä lausutuilla perusteilla ei ole syytä muuttaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta, joka siis jää pysyväksi.

Asian näin päättyessä Nurmiharjulle ja sen laatuun nähden Jouhtille ei, ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin säännös, tule korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Lauri Tarasti, Raimo Anttila ja Kari Kuusiniemi. Asian esittelijä Minna Pulkkinen.