SUOMEKSI SAMEGILLII IN ENGLISH EN FRANCAIS


Ingångssidan
Beslut
Aktuellt
Uppgifter
Organisation
Årsberättelse
Kontaktinformation
Förvaltningsdomstolarna
Internationellt samarbete
Info


Tulostusversio
Ingångssidan - Beslut - KHO:2003:58
 

KHO:2003:58

Antopäivä 05.09.2003
Vuosikirjanumero KHO:2003:58
Taltionumero 2034
Diaarinumero 2040/3/02


Oleskelulupa - Perheenyhdistäminen - Perheside - Perheenjäsen - Hakuajankohta - Alaikäisyys

Haettaessa oleskelulupaa perhesiteen perusteella sisaruksille oli näiden alaikäisyyden määrittelyn kannalta ratkaisevaa se, olivatko he alaikäisiä Ulkomaalaisviraston tehdessä asiassa myönteisen päätöksen heidän vanhempiensa osalta 1.6.2001 eikä se, minkä ikäisiä he olivat olleet heidän Suomessa olevan alaikäisen sisaruksensa tehdessä 3.6.1997 perheenyhdistämishakemuksen.

Ulkomaalaislaki 18 b § 1 mom. ja 18 c § 1 mom.

Kort referat på svenska

Selostus asian aikaisemman käsittelyn vaiheista

A (s. 1.1.1982) on 3.6.1997 hakenut Etiopiassa olleille vanhemmilleen sekä kahdeksalle sisarukselleen ja yhdelle ottosisarelleen oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella pysyvässä maahanmuuton tarkoituksessa.

Ulkomaalaisvirasto on 8.7.1999 antamallaan päätöksellä hylännyt hakemuksen. Helsingin hallinto-oikeus on 5.9.2000 antamallaan päätöksellä A:n valituksesta, paitsi muuta josta nyt ei ole kysymys, kumonnut Ulkomaalaisviraston päätöksen ja palauttanut asian virastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Ulkomaalaisvirasto on 1.6.2001 antamallaan päätöksellä myöntänyt muun ohella A:n vanhemmille B:lle ja C:lle oleskeluluvan, mutta on, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n veljiensä X:n (s. 1980) ja Y:n (s. 1981) sekä kasvattisisarensa Z:n (s. 1981) puolesta tekemät oleskelulupahakemukset.

Ulkomaalaisvirasto on päätöksen perusteluina lausunut muun ohella, että ulkomaalaislain 18 c §:n 1 momentin mukaan Suomessa asuvan ulkomaalaisen, joka on saanut oleskeluluvan pakolaisuuden tai suojelun tarpeen perusteella, tai Suomessa asuvan Suomen tai muun Pohjoismaan kansalaisen perheenjäsenelle myönnetään oleskelulupa, jollei luvan myöntämistä vastaan ole yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen perustuvia taikka muita painavia syitä. Oleskeluluvan myöntäminen ratkaistaan ottaen huomioon kaikki asiassa ilmenevät seikat kokonaisuudessaan. Kokonaisharkinnassa on otettava myös huomioon Suomessa jo luvallisesti asuvan henkilön mahdollisuus muuttaa takaisin kotimaahansa tai johonkin kolmanteen maahan viettämään perhe-elämää, jos perhesiteiden voidaan kokonaisuudessaan katsoa painottuvan sinne. Perheenjäseniksi katsotaan Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja Suomessa asuva henkilö on. Jos Suomessa asuva henkilö on alaikäinen lapsi, perheenjäsen on hänen huoltajansa.

X ja Y sekä Z eivät täysi-ikäisinä ole ulkomaalaislain 18 b §:n tarkoittamia perheenjäseniä. Hallituksen esityksen (HE 50/1998 vp) mukaan on tarkoitus edelleen soveltaa Suomessa suomalaista perhekäsitettä ja vain poikkeuksellisesti myöntää harkinnan perusteella oleskelulupia kiinteään perhe-elämään perustuen. Säännöstä on tulkittava suppeasti. Jotta henkilön katsottaisiin olevan täysin riippuvainen jo Suomessa asuvasta perheenjäsenestään, edellytetään yleensä, että he ovat aiemmin asuneet samassa taloudessa ja että pakottavat syyt ovat johtaneet erilleen muuttamiseen ja toiseksi, että heidän keskinäinen riippuvuutensa on jatkunut toisen osapuolen ollessa Suomessa. Riippuvuuden tulisi olla mahdollisen taloudellisen riippuvuuden lisäksi henkistä, sillä Suomessa jo asuva voi lähettää rahaa omaisilleen toiseen maahan. Hakemuksessa ei ole esitetty minkäänlaista riippuvuussuhdetta täysi-ikäisten sisarusten ja A:n välille. Ei ole syytä olettaa, että täysi-ikäinen sisarus olisi missään määrin riippuvainen Suomessa asuvasta alaikäisestä sisaruksestaan. Täysi-ikäiset suomalaiset eivät Suomessa tavallisesti enää vietä yhteistä perhe-elämää perheensä kanssa, vaan asuvat itsenäisesti ja viettävät näin ollen itsenäistä elämää. X ja Y sekä Z ovat asuneet perheen kanssa Etiopiassa perheen isän vuonna 1998 kertoman mukaan seitsemän-kahdeksan vuotta ja heille on luonnollisesti muodostunut siteitä maahan. Perhe kuuluu Ogaden-klaaniin, jonka valta-alueesta suurempi osa on Etiopian kuin Somalian puolella. Täysi-ikäisillä sisaruksilla on halutessaan mahdollisuus palata myös kotiseudulleen Erigaboon, Somalimaahan. Turvallisuustilanne Somalimaassa on jo vuosien ajan ollut hyvä ja jälleenrakentaminen on päässyt hyvään vauhtiin. Maassa on toimiva alue- ja paikallishallinto. Maahan on muuttanut runsaasti somalialaisia takaisin niin muista Afrikan maista kuin Euroopasta ja Yhdysvalloistakin. UNHCR on yhteistyössä Somalimaan hallinnon kanssa palauttanut Somalimaasta kotoisin olevia somaleja kotiseuduilleen Etiopian pakolaisleireiltä jo muutaman vuoden ajan.

Ulkomaalaisvirasto on soveltaminaan lainkohtina maininnut ulkomaalaislain 15 §:n, 18 b §:n 1 momentin, 18 c §:n 1 momentin, 18 d §:n, 18 e §:n, 18 f §:n ja 19 §:n 2 momentin.

Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on hylännyt A:n Ulkomaalaisviraston päätöksestä X:n ja Y:n sekä Z:n osalta tekemän valituksen.

Päätöksen perustelut puheena olevalta osin:

Ulkomaalaislain 18 c §:n 1 momentin mukaan Suomessa asuvan ulkomaalaisen, joka on saanut oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella, perheenjäsenelle myönnetään oleskelulupa, jollei luvan myöntämistä vastaan ole yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen perustuvia taikka muita painavia syitä. Oleskeluluvan myöntäminen ratkaistaan ottaen huomioon kaikki asiassa ilmenevät seikat kokonaisuudessaan. Lain 18 b §:n 1 momentin mukaan Suomessa olevan alaikäisen lapsen perheenjäseneksi katsotaan hänen huoltajansa. Lisäksi Suomessa asuvan henkilön perheenjäseneksi katsotaan alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja Suomessa asuva henkilö on.

Ulkomaalaislain 18 c §:n 3 momentin nojalla oleskelulupa voidaan myöntää pakolaisuuden tai suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneen muulle omaiselle, jos oleskeluluvan epääminen olisi kohtuutonta sen vuoksi, että asianomaisten on tarkoitus Suomessa jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai että omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta henkilöstä.

X ja Y sekä Z eivät A:n sisaruksina ole hänen ulkomaalaislain 18 b §:n 1 momentissa tarkoitettuja perheenjäseniään. He voivat saada mainitun lainkohdan mukaisina perheenjäseninä oleskeluluvan perhesiteen perusteella vain, kun heidän huoltajalleen myönnetään oleskelulupa.

X:n ja Y:n vanhemmat sekä Z:n ottovanhemmat B ja C ovat saaneet oleskeluluvat Suomeen Ulkomaalaisviraston päätöksellä 1.6.2001. Näin ollen X ja Y sekä Z voivat saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella, jos he ovat olleet alaikäisiä mainittuna päivänä. X ja Y sekä Z ovat 1.6.2001 olleet täysi-ikäisiä. Ei voida myöskään katsoa, että asianomaisten olisi tarkoitus Suomessa jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai että X ja Y sekä Z olisivat täysin riippuvaisia Suomessa asuvasta henkilöstä ulkomaalaislain 18 c §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla siten, että oleskeluluvan epääminen olisi kohtuutonta. Kun otetaan huomioon edellä lausuttu ja kaikki muutkin asiassa ilmenevät seikat, hallinto-oikeus katsoo, että Ulkomaalaisvirasto on voinut jättää myöntämättä oleskeluluvat X:lle ja Y:lle sekä Z:lle. Ulkomaalaisviraston päätöstä ei tältä osin ole syytä muuttaa.

Sovelletut oikeusohjeet:

Ulkomaalaislaki 18 b § 1 mom. ja 18 c § 1 ja 3 mom.

MAKSUTON OIKEUDENKÄYNTI

Hallinto-oikeus on myöntänyt A:lle maksuttoman oikeudenkäynnin 30.8.2001 lukien korvausvelvollisuudetta valtiolle sekä määrännyt hänen oikeudenkäyntiavustajakseen oikeustieteen kandidaatti Hannu Hyttisen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa:

A on pyytänyt lupaa valittaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä, koska lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Luvan myöntämiseen on myös painava syy. Asiassa tulee harkittavaksi se, mitä ajankohtaa on pidettävä ratkaisevana tulkittaessa perheen yhdistämisessä sovellettavia alaikäisyyden ja perheenjäsenen käsitteitä. Tehtäessä tässä asiassa 3.6.1997 perheenyhdistämishakemus ovat kaikki sisarukset ja perheen kasvattilapsi olleet alaikäisiä. Kysymys on kiistatta ennakkotapauksesta.

Perheyhteys nauttii perustavaa laatua olevana ihmis- ja perusoikeutena useissa kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa ja -sopimuksissa kuten Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevissa yleissopimuksissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa mainittua suojaa. Myös Suomen perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä on turvattu.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n toimeenpanevan komitean päätöslauselmassa n:o 24/1981 on suositeltu sopimusvaltioiden ryhtymistä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin erilleen joutuneiden pakolaisperheiden jälleenyhdistämiseksi. Sopimusvaltioiden toivotaan soveltavan liberaaleja kriteereitä määritellessään perheen yhdistämiseen oikeutettuja perheenjäseniä.

Lapsen ja vanhempien välisen suhteen sekä lapsen edun huomioon ottamisesta on säännöksiä YK:n lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa.

Perheenyhdistämishakemuksen tehnyt sisarus on saapunut Suomeen 18.8.1995 ja saanut 20.8.1996 oleskeluluvan painavista humanitaarisista syistä sittemmin kumotun ulkomaalaislain 20 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla. Luvan myöntämisen perusteena on ollut Somalian heikko turvallisuus- ja ihmisoikeustilanne. Näin hän on saanut oleskeluluvan nykyisessä laissa tarkoitetun suojelun tarpeen perusteella. Hän on ollut erossa muusta perheestään vuodesta 1994 alkaen.

Helsingin hallinto-oikeus on jo kerran aikaisemmin käsitellyt perheenyhdistämisvalituksen kokonaisuudessaan ja palauttanut asian Ulkomaalaisvirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Tässä vaiheessa on enää kysymys hakijan kahdesta vuosina 1980 ja 1981 syntyneestä veljestä ja vuonna 1980 syntyneestä ottosisaresta, jotka olivat hakemuksen tekoajankohtana 3.6.1997 kaikki iältään 15-16 -vuotiaita. Perheenjäsenten sukulaisuussuhteet on selvitetty DNA-testein ja ottosisaren osalta on annettu ristiriidaton selvitys kaikissa haastatteluissa. Suomessa olevat perheen jäsenet ja erityisesti perheen äiti ovat huolissaan Etiopiassa Addis Abebassa olevista kahdesta sisaruksesta ja ottosisaresta, joilla ei ole toimeentuloa eikä oleskeluoikeutta Etiopiassa. Koska he kuuluvat Ogaden-klaaniin, joka ei ole Somalimaasta, he eivät voi palata kotiseudulleen Pohjois-Somaliaan. Hallinto-oikeuden päätös evätä perheenyhdistäminen kolmen perheenjäsen osalta on kumottava.

Ulkomaalaisvirasto on lausunnossaan todennut muun ohella, että vuonna 2002 arviolta puolet Addis Abebassa oleskelevista somalialaisista kävi annetun määräyksen mukaisesti rekisteröitymässä. Somalialaisten oleskelu Etiopiassa perustuu Suomen Addis Abebassa olevan edustuston käsityksen mukaan Somalian sisällissodan aiheuttamaan pakolaisuuteen ja somalialaiset saavat oleskella Etiopiassa.

Ogaden-klaani kuuluu Darod-klaaniperheeseen, johon kuuluvilla Warsangeleilla ja Dholbantoilla on vahva asema Somalimaan itäisissä osissa, joissa Erigabo, josta valittajan perhe on kertonut olevansa kotoisin, sijaitsee. Isaaq-klaanin suhtautuminen muihin klaaneihin on ollut kohtuullisen liberaalia ja myös muiden klaanien jäsenet ovat voineet jäädä asumaan heidän valta-alueelleen Somalimaahan. Olosuhteet ovat Somalimaassa yleisesti rauhalliset ja kehittyneet vuoden 1999 jälkeen monessa suhteessa myönteisesti. Tuhansia pakolaisia on viime vuosien aikana palannut alueelle.

Ulkomaalaisvirasto on viitannut nyt kysymyksessä olevaan lainsäädäntöön johtaneeseen hallituksen esitykseen n:o 50/1998 vp, jossa todetaan, että tarkoitus on Suomessa soveltaa suomalaista perhekäsitettä ja vain poikkeuksellisesti myöntää harkinnan perusteella oleskelulupia kiinteään perhe-elämään perustuen. Suomessa täysi-ikäisyysraja on 18 vuotta. Somalikulttuurissa ja Somalimaan kansalaisuuslaissa vuodelta 2002 määritellään aikuisuuden ja alaikäisyyden raja 15 vuodeksi.

A on antanut vastaselityksen. Yksityiselämän suojan lähtökohtana on yksilön oikeus elää omaa elämäänsä muun ohella ilman viranomaisten mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista hänen yksityiselämäänsä. Perhe-elämäkin kuuluu tässä tarkoitetun yksityiselämän suojan piiriin. Koska perhe-elämän suoja kuuluu keskeisiin perusoikeuksiin, viranomaisten täytyy ratkaisutoiminnassaan tähdätä siihen, että perheet yhdistetään. Kokonaisharkinnan lopputulos ei myöskään saa olla asianosaisten kannalta kohtuuton.

Ajan kuluminen perheenyhdistämishakemuksen tekoajankohdan 3.6.1997 jälkeen on ollut hakijoista riippumatonta ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella. Ulkomaalaislain lähtökohtana on pakolaisten ja heihin rinnastettavien henkilöiden osalta sallia perheenyhdistäminen, jollei sitä vastaan ole laissa mainittuja syitä. Oleskeluluvan epääminen on puuttumista sisarusten ja kasvattilapsen perhe-elämään tavalla, joka rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa ja Suomen perustuslain 10 §:n 1 momenttia.

Avustaja Hyttinen on esittänyt 336 euron palkkiolaskun sekä vaatinut matkakulujensa korvaamista 100 eurolla.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Valituslupa myönnetään ja valitus tutkitaan. Valitus hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut:

Kun otetaan huomioon esitetyt vaatimukset, saatu selvitys sekä hallinto-oikeuden päätös ja sen perustelut, päätöksen muuttamiseen ei ole syytä.

Oikeudenkäyntiavustajan palkkio ja kulujen korvaaminen:

Oikeustieteen kandidaatti Hannu Hyttiselle maksetaan oikeusapulain 31 §:n 2 momentin säännös huomioon ottaen maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 1 momentin nojalla valtion varoista yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin palkkioperusteista annetun asetuksen 6 §:n ja 15 §:n mukaisena kohtuullisena neljän työtunnin mukaan laskettuna palkkiona avustajan tehtävästä korkeimmassa hallinto-oikeudessa 336 euroa. Määrä jää valtion vahingoksi. Hyttisen vaatima korvaus matkakuluista hylätään, koska asiassa ei ole esitetty maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 1 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä määrätä avustaja tuomioistuinpaikkakunnan ulkopuolelta.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Rihto, Pirkko Lundell, Tuulikki Keltanen, Olli Nykänen ja Heikki Kanninen. Asian esittelijä Ilkka Pere.

 

sivun alkuun